Nopeasta toiminnasta kiitos – rahastoliiketoiminta voi pysyä jatkossakin Suomessa

Ulkomaisten sijoitusrahastojen hallinnointi Suomessa elää kohtalonhetkiään. Nykyinen määräaikainen rahastopoikkeus on päättymässä vuoden 2025 lopulla. Jos rahastopoikkeusta ei uusita, on olemassa suuri vaara, että Suomessa harjoitettu rahastoliiketoiminta siirretään ulkomaille.

Hallituksen esitys määräaikaisen rahastopoikkeuksen jatkamisesta vuodella on siirtymässä eduskunnan käsittelyyn, kun se hyväksyttiin torstaina 28.5.2025 valtioneuvoston yleisistunnossa. 

”Meillä ei ole varaa menettää rahastoalan työpaikkoja ja verotuloja kilpailijamaihin. Suomeen keskitetty sijoitustoiminta hyödyttää sekä sijoittajia että koko yhteiskuntaa. On hyvä, että hallitus on kiirehtimässä rahastopoikkeuksen jatkoa hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta”, sanoo Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

Rahastopoikkeuksen tarve juontaa juurensa vuodesta 2021, jolloin tosiasiallista johtopaikkaa koskeva sääntely tuli voimaan. Sen tavoitteena oli estää ilmiö, jossa tosiasiassa Suomesta johdettujen yritysten kotipaikkaa pidettiin verojen välttämiseksi keinotekoisesti ulkomailla. Sääntelyn muutoksella ei haluttu puuttua sijoitusrahastotoiminnan harjoittamiseen, missä yhdestä maasta käsin harjoitettu rahastojen hallinnointi on normaali eurooppalainen tapa hoitaa toimintaa. Se ei myöskään vähennä vaan lisää verotuloja Suomessa.  Tämän takia säädettiin määräaikainen rahastopoikkeus.

Määräaikaisesta poikkeuksesta pysyvään ratkaisuun

Vaikka määräaikaisen rahastopoikkeuksen jatkaminen on hyvä uutinen suomalaiselle rahastoalalle, ei se vielä korjaa ongelmaa lopullisesti. Vuoden päästä edessä on taas sama epävarmuus rahastoyhtiöliiketoiminnan toimintaedellytyksistä. Puoliväliriihessä hallitus sitoutui etsimään pysyvämmän ratkaisun ongelmaan.

”On tärkeää, että hallitus on ymmärtänyt suomalaisen rahastoalan arvon ja merkityksen. Nyt ratkaisua on lähdettävä etsimään sukkelasti, jotta epävarmuuden vuodet saadaan päätettyä. Muutokset eivät aiheuta veromenetyksiä vaan turvaavat Suomen tulevat verotulot”, Ahosniemi huomauttaa.

Ahosniemen mukaan samalla on välttämätöntä muuttaa myös muuta rahastoja koskevaa lainsäädäntöä tukemaan menestyvän rahastotoiminnan jatkoa Suomessa. Puoliväliriihessä tehtiin päätöksiä ja finanssialan kasvustrategiastakin löytyy useampi kirjaus, joiden avulla turvataan suomalaisen rahastoalan toimintaedellytyksiä. Ahosniemi kannustaa ottamaan mallia länsinaapuristamme Ruotsista, jossa hallitus pohtii keinoja ruotsalaisen rahastoalan toimintaedellytysten parantamiseksi.

”Kilpailu rahastojen sijaintipaikasta on kovaa. Nyt on oikea aika parantaa suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä poistamalla EU-sääntelystä poikkeavaa kansallista lisäsääntelyä. Suomalainen rahastoala työllistää ja tuottaa verotuloja Suomeen. Ala ansaitsee samat kilpailuedellytykset kuin muissa maissa.”