Helsingin yliopisto

Erikoislääkäreiden ja keskitettyjen vastaanottojen avulla tehokkuutta terveyskeskuksiin

Jaa

Kahdessa erillisessä tutkimuksessa löytyi konkreettisia keinoja perusterveydenhoidon parempaan organisointiin. Kummassakin tapauksessa potilaat saivat sujuvampaa ja parempaa hoitoa. Lisäksi kustannukset laskivat.

Terveydenhuollon erikoislääkäri, diplomi-insinööri Maria Lovénin tutkimuksessa ihotautilääkäri vastaanotti potilaita terveyskeskuksessa yleislääkärin sijaan. Pahanlaatuisia ihomuutoksia todettiin yli puolet enemmän perinteiseen hoitoketjuun verrattuna.

Järjestely sujuvoitti ihomuutospotilaiden hoitoa, lyhensi hoitoviiveitä ja vähensi terveydenhuoltoon kohdistuvia yhteydenottoja. Suurempi osuus potilaista hoidettiin kokonaan terveyskeskuksessa. Potilas- ja ammattilaistyytyväisyys paranivat ja kokonaiskustannukset laskivat.

Kyselytutkimuksessa terveydenhuollon johtajat (n=45) pitivät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota kustannusvaikuttavana, mutta näkivät sen toteuttamisen esteinä muun muassa erillisen johdon sekä resurssien, ajan ja kannustinten puutteen. Ratkaisuiksi he ehdottivat yhteistyön vahvistamista; yhteistä johtoa, työntekijöitä ja tietojärjestelmiä, mutta myös matalan kynnyksen konsultaatiokanavia sekä tehokkaampia hoitoketjuja.

Merkittävät valtakunnalliset säästöt mahdollisia

Lovénin tutkimustuloksen vieminen käytäntöön tarkoittaisi sitä, että entistä useammassa terveyskeskuksessa työskentelisi eri erikoisalojen sairaalalääkäreitä sekä vastaanottamassa potilaita että kouluttamassa ja konsultoimassa terveyskeskuslääkäreitä. Esimerkiksi ihomuutospotilas tai gynekologisista vaivoista kärsivä potilas voisi ohjautua sairaanhoitajan tai algoritmin arvioimana suoraan erikoislääkärin vastaanotolle. Yleislääkärit voisivat keskittyä potilasryhmiin, jotka hyötyvät eniten yleislääkäristä ja hoidon jatkuvuudesta.

– Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviimpi yhteistyö ja päällekkäisten toimintojen purkaminen voisi tuoda potilaiden kokemien hyötyjen lisäksi valtakunnallisesti merkittäviä taloudellisia säästöjä, Lovén tiivistää.

Keskitetty vastaanotto ratkaisuksi kroonisten haavojen hoitoon

Krooniset haavat yleistyvät, koska diabeetikoita ja vanhuksia on aiempaa enemmän. Uusi ratkaisu pahenevaan ongelmaan olisi terveyskeskusten keskitetty haavavastaanotto.

Kroonisten haavojen vaikutus terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin on jo merkittävä, jopa 3–6 %.  Se on verrattavissa syövän ja sydän- ja verisuonitautien hoitokuluihin.

–  Kroonisten haavojen hoito on Suomessa huonosti organisoitu. Tämä heikentää potilaiden elämänlaatua ja nostaa tarpeettomasti terveydenhuollon kustannuksia, LL, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Kirsti Ahmajärvi toteaa.

Ahmajärvi esittää väitöstutkimuksessaan, kuinka keskitetty haavavastaanotto voi merkittävästi parantaa kroonisten haavojen hoitoa.

–  Kroonisia haavoja voidaan diagnosoida aivan riittävän tarkasti terveyskeskuksissa, kunhan haavavastaanottoa johtavat yleislääkärit, jotka ovat erikoistuneet haavojen hoitoon.

Ahmajärven mukaan haavadiagnoosin viivästyminen on yleinen ongelma.
– Jos diagnoosi saadaan neljän viikon sisällä, haavojen paranemisaika lyhenee huomattavasti. Varhaisella valtimohaavojen ja diabeettisten jalkahaavojen tunnistamisella voidaan myös välttää amputaatioita, hän huomauttaa.

Perusterveydenhuollon keskitetty haavavastaanotto auttaisi potilaita saamaan nopeampaa ja parempaa hoitoa. Se parantaisi potilasturvallisuutta ja vähentäisi diagnostisia virheitä, jotka WHO on määritellyt merkittäväksi potilasturvallisuusasiaksi. Diagnostinen virhe on väärä tai viivästynyt diagnoosi, joka johtaa viivästyneeseen hoitoon ja potilaalle aiheutuvaan vahinkoon.

Ahmajärven esittämä uusi organisoimismalli auttaisi terveydenhuoltojärjestelmää säästämään kustannuksissa ja parantaisi haavapotilaiden elämänlaatua.

Tutkimusartikkelit ja tutkijoiden yhteystiedot

LL, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Kirsti Ahmajärven väitöskirja Burden of chronic wounds in primary care and impact of diagnostic delays on wound healing

Kirsti Ahmajärvi, puh. 040 548 9068 tai kirsti.ahmajarvi@helsinki.fi

Terveydenhuollon erikoislääkäri, DI Maria Lovénin väitöskirja Integrating Specialist Expertise into Primary Care: Evaluation through the Quadruple Aim

Maria Lovén, 040 7551331 tai  maria.loven@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tunnetut riskitekijät eivät yksin riitä selittämään sairauksien kertymistä26.5.2025 10:14:01 EEST | Tiedote

Elämänkaaren aikaiset mitatut ja piilevät riskitekijät selittävät jopa kolme neljäsosaa monisairastavuuden kehittymisestä keski-iästä vanhuuteen. Tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, korkea verensokeri ja kohonnut verenpaine, selittävät merkittävän osan sairauksien kertymisestä. Silti yli puolta sairauksien kertymisestä ei pystytä selittämään tunnettujen riskitekijöiden avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye