Erikoislääkäreiden ja keskitettyjen vastaanottojen avulla tehokkuutta terveyskeskuksiin
30.5.2025 13:08:30 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Kahdessa erillisessä tutkimuksessa löytyi konkreettisia keinoja perusterveydenhoidon parempaan organisointiin. Kummassakin tapauksessa potilaat saivat sujuvampaa ja parempaa hoitoa. Lisäksi kustannukset laskivat.
Terveydenhuollon erikoislääkäri, diplomi-insinööri Maria Lovénin tutkimuksessa ihotautilääkäri vastaanotti potilaita terveyskeskuksessa yleislääkärin sijaan. Pahanlaatuisia ihomuutoksia todettiin yli puolet enemmän perinteiseen hoitoketjuun verrattuna.
Järjestely sujuvoitti ihomuutospotilaiden hoitoa, lyhensi hoitoviiveitä ja vähensi terveydenhuoltoon kohdistuvia yhteydenottoja. Suurempi osuus potilaista hoidettiin kokonaan terveyskeskuksessa. Potilas- ja ammattilaistyytyväisyys paranivat ja kokonaiskustannukset laskivat.
Kyselytutkimuksessa terveydenhuollon johtajat (n=45) pitivät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota kustannusvaikuttavana, mutta näkivät sen toteuttamisen esteinä muun muassa erillisen johdon sekä resurssien, ajan ja kannustinten puutteen. Ratkaisuiksi he ehdottivat yhteistyön vahvistamista; yhteistä johtoa, työntekijöitä ja tietojärjestelmiä, mutta myös matalan kynnyksen konsultaatiokanavia sekä tehokkaampia hoitoketjuja.
Merkittävät valtakunnalliset säästöt mahdollisia
Lovénin tutkimustuloksen vieminen käytäntöön tarkoittaisi sitä, että entistä useammassa terveyskeskuksessa työskentelisi eri erikoisalojen sairaalalääkäreitä sekä vastaanottamassa potilaita että kouluttamassa ja konsultoimassa terveyskeskuslääkäreitä. Esimerkiksi ihomuutospotilas tai gynekologisista vaivoista kärsivä potilas voisi ohjautua sairaanhoitajan tai algoritmin arvioimana suoraan erikoislääkärin vastaanotolle. Yleislääkärit voisivat keskittyä potilasryhmiin, jotka hyötyvät eniten yleislääkäristä ja hoidon jatkuvuudesta.
– Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviimpi yhteistyö ja päällekkäisten toimintojen purkaminen voisi tuoda potilaiden kokemien hyötyjen lisäksi valtakunnallisesti merkittäviä taloudellisia säästöjä, Lovén tiivistää.
Keskitetty vastaanotto ratkaisuksi kroonisten haavojen hoitoon
Krooniset haavat yleistyvät, koska diabeetikoita ja vanhuksia on aiempaa enemmän. Uusi ratkaisu pahenevaan ongelmaan olisi terveyskeskusten keskitetty haavavastaanotto.
Kroonisten haavojen vaikutus terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin on jo merkittävä, jopa 3–6 %. Se on verrattavissa syövän ja sydän- ja verisuonitautien hoitokuluihin.
– Kroonisten haavojen hoito on Suomessa huonosti organisoitu. Tämä heikentää potilaiden elämänlaatua ja nostaa tarpeettomasti terveydenhuollon kustannuksia, LL, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Kirsti Ahmajärvi toteaa.
Ahmajärvi esittää väitöstutkimuksessaan, kuinka keskitetty haavavastaanotto voi merkittävästi parantaa kroonisten haavojen hoitoa.
– Kroonisia haavoja voidaan diagnosoida aivan riittävän tarkasti terveyskeskuksissa, kunhan haavavastaanottoa johtavat yleislääkärit, jotka ovat erikoistuneet haavojen hoitoon.
Ahmajärven mukaan haavadiagnoosin viivästyminen on yleinen ongelma.
– Jos diagnoosi saadaan neljän viikon sisällä, haavojen paranemisaika lyhenee huomattavasti. Varhaisella valtimohaavojen ja diabeettisten jalkahaavojen tunnistamisella voidaan myös välttää amputaatioita, hän huomauttaa.
Perusterveydenhuollon keskitetty haavavastaanotto auttaisi potilaita saamaan nopeampaa ja parempaa hoitoa. Se parantaisi potilasturvallisuutta ja vähentäisi diagnostisia virheitä, jotka WHO on määritellyt merkittäväksi potilasturvallisuusasiaksi. Diagnostinen virhe on väärä tai viivästynyt diagnoosi, joka johtaa viivästyneeseen hoitoon ja potilaalle aiheutuvaan vahinkoon.
Ahmajärven esittämä uusi organisoimismalli auttaisi terveydenhuoltojärjestelmää säästämään kustannuksissa ja parantaisi haavapotilaiden elämänlaatua.
Tutkimusartikkelit ja tutkijoiden yhteystiedot
LL, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Kirsti Ahmajärven väitöskirja Burden of chronic wounds in primary care and impact of diagnostic delays on wound healing
Kirsti Ahmajärvi, puh. 040 548 9068 tai kirsti.ahmajarvi@helsinki.fi
Terveydenhuollon erikoislääkäri, DI Maria Lovénin väitöskirja Integrating Specialist Expertise into Primary Care: Evaluation through the Quadruple Aim
Maria Lovén, 040 7551331 tai maria.loven@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHannamaija Helanderviestintäpäällikkö
Puh:0400 675 820hannamaija.helander@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tekoälyn käyttö heikentää ammattilaisten taitoja huomaamatta24.9.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Ammattiyhteisöjen pitäisi tunnistaa ammattiensa ydintaidot ja suojella osaamistaan tekoälyltä.
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme