Kanta-Hämeessä alkoi kaksi merkittävää ikäihmisten terveyden edistämishanketta

Oma Hämeessä on alkanut kaksi uutta ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä edistävää hanketta. Niiden tavoitteena on vastata Kanta-Hämeen alueen ajankohtaisiin haasteisiin ja luoda uusia malleja ennaltaehkäisevään työhön.

Muistijälki-hanke edistää aivoterveyttä ja muistisairauksien ennaltaehkäisyä koko Kanta-Hämeen alueella. Hanke käynnistettiin, koska ikääntyneiden määrä kasvaa Kanta-Hämeessä voimakkaasti ja eniten koko Suomessa seuraavan 10 vuoden aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan 75 vuotta täyttäneet kantahämäläiset kokevat muistinsa huonommaksi verrattuna ikäisiinsä muualla maassa. Kanta-Hämeessä ei myöskään ole aiemmin ollut yhteistä toimintamallia muistisairauksien ennaltaehkäisyyn.

Hankeen tavoitteena on erityisesti lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä, kehittää systemaattinen ehkäisymalli sekä hälventää muistisairauksiin liittyvää stigmaa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Oma Häme, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Lisäksi mukana on kuntia (mm. Janakkala ja Tammela) ja järjestöjä. Toiminta on alkanut nykytilan kartoituksella ja se etenee pilottikuntien kautta konkreettisiin toimenpiteisiin.

– Elintapojen muuttaminen terveellisemmiksi on osoitettu FINGER-tutkimuksessa tehokkaaksi tavaksi ehkäistä muistisairauksia. Tämän vuoksiaivoterveyden edistämiselle nähtiin maakunnassa tarvetta. Tiedetään, että muistisairauksien riskitekijöitä on paljon, ja että ennaltaehkäisy on sitä tehokkaampaa mitä varhaisemmassa vaiheessa se voidaan aloittaa, kuvailee projektiasiantuntija Leena Onttonen.

Muistisairauksien riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi yksinäisyys, stressi, päihteiden käyttö, liikunnan puute, vähäinen koulutus ja sydän- ja verisuonitautien riskit kuten LDL-kolesteroli ja korkea verenpaine. Riskitekijöihin vaikuttamalla muistisairauksia voidaan joko ehkäistä kokonaan tai ainakin siirtää niiden puhkeamista.

– Milloinkaan ei ole kuitenkaan myöhäistä aloittaa muutosta, Onttonen muistuttaa.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ikäihmisille

Ikä Iloiten -hanke keskittyy puolestaan iäkkäiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamiseen ryhmätoiminnan keinoin. Se on suunnattu erityisesti niille, joita nykyiset palvelut eivät tavoita. Tavoitteena on luoda varhaisen puuttumisen toimintamalli, kehittää elämän taitekohtiin sopivaa ryhmäohjausta ja perustaa matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Hankkeelle oli tarvetta paitsi nopeasti ikääntyvän väestön takia, myös alkoholin käytön vuoksi, mikä on runsasta etenkin yli 65-vuotiailla miehillä Kanta-Hämeessä.

Hanke toteutetaan yhteistyössä kuuden kunnan kanssa: Hämeenlinna, Janakkala, Forssa, Riihimäki, Jokioinen ja Hattula. Mukana ovat myös hyvinvointialueen Hyte-tiimi, ikäihmisten palvelut sekä alueen lukuisat järjestötoimijat. Keväällä 2025 painopiste on hankkeen projektoinnissa, viestintäkanavien rakentamisessa sekä nykytilan kuvaamisessa. Ensimmäinen projektiryhmän kokous pidetään kesäkuussa. Asiakkaille hankkeet alkavat näkyä enemmän syksyllä.

– Avoimuus, osallisuus, vaikuttavuus ja turvallinen yhteistyö ovat hankkeen avainsanoja. Kanta-Hämeen asukas ja hänen tarpeensa ovat kehittämisen keskiössä, kertoo hankkeen asiantuntija Christa Ahonen.

Muistijälki ja Ikä iloiten -hankkeet rahoitetaan terveydenedistämisen määrärahasta. Muistijälki kuuluu iäkkäiden sekä omaishoitajien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen teema-alueeseen ja Ikä iloiten ryhmätoimintojen teema-alueeseen. Hankkeet saivat yhteensä 1,2 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriöltä.