Vihreät: Työelämän rakenteita on päivitettävä – palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistämiseen sekä alustatyöhön liittyvät haasteet on ratkaistava

Ohjelmassa ehdotetaan lainsäädäntöuudistuksia, jotka tunnistavat ja turvaavat uusien työnteon muotojen erityistarpeet. Vihreiden visiossa lainsäädäntö tunnistaa itsensä työllistämisen, omassa työssä työllistymisen, kuten apurahatyön, alustatalouden sekä palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistämisen erityiskysymykset ja antaa niille toimivat puitteet. 

– On tärkeää, että lainsäädäntö tunnistaa työn monimuotoisuuden ja luo reilut pelisäännöt riippumatta siitä, mitä kautta toimeentulo rakentuu. Meidän on päivitettävä työelämän normit vastaamaan todellisuutta, jossa yhä useampi työskentelee perinteisten rakenteiden ulkopuolella, linjaa Vihreiden työelämätyöryhmän toinen puheenjohtaja Anne Lehtelä.  

– Perustulo helpottaisi siirtymiä ja ratkaisisi monta kannustinloukkuihin ja etuuksien yhteensovittamiseen liittyvää ongelmaa. Sosiaalisesti kestävillä työmarkkinoilla jokainen uskaltaa ottaa vastaan työtä ilman pelkoa putoamisesta turvaverkon ulkopuolelle. Tarvitsemme järjestelmää, jossa joustavuus ei tarkoita epävarmuutta, vaan mahdollisuutta rakentaa omaa työuraa omilla ehdoilla, selvittää Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra. 

Ohjelmassa painotetaan, että työntekijöille järjestäytymisoikeus on vakiintunut ihmisoikeus, ja vastaavaa oikeutta on kunnioitettava myös työnantajilla, yrittäjillä ja itsensä työllistäjillä. 

– Reilut ja joustavat työmarkkinat rakentuvat Vihreiden mukaan aktiivisen yhteistyön ja luottamuksen varaan, ja siksi myös työmarkkinajärjestöjen uudistumiskyky ja asema ovat keskeisiä oikeudenmukaisen työelämän kehittämisessä, ohjelmaa työstäneen ryhmän toinen puheenjohtaja Jussi Junni sanoo. 

Junnin mukaan yhteisöissä, joissa eri sukupolvien osaaminen yhdistyy, syntyy innovaatioita ja kestävää kasvua. Siksi Vihreiden ohjelmassa on korostettu sukupolviälykästä työelämää, jossa eri ikäiset työntekijät nähdään voimavarana eikä taakkana.  

Lisäksi ohjelmassa edellytetään, että työlainsäädäntö, sen valvonta sekä palkansaajajärjestöjen toimintaedellytykset ovat riittävällä tasolla torjumaan työvoiman hyväksikäyttöä, erityisesti ulkomailta saapuvien työntekijöiden määrän kasvaessa. 

– Suomen pitää olla turvallinen ja vastuullinen maa, johon myös työntekijöiden lähtömaiden viranomaiset voivat luottaa lähettäessään kansalaisiaan tänne töihin. Tarvitsemme valvontaa ja lakeja, jotka tekevät väärinkäytöksistä mahdottomia – ei vain vaikeita, painottaa Diarra.