EK: Määräaikaisten työsuhteiden joustavoittaminen jäi pahasti puolitiehen
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänään työryhmän mietinnön määräaikaisia työsuhteita, lomautusilmoitusaikaa ja takaisinottovelvollisuutta koskevista uudistuksista. Työryhmän tehtävänä oli valmistella hallitusohjelmassa sovittujen uudistuksen edellyttämät lakimuutokset. EK:n asiantuntija Katja Leppäsen mukaan mietinnön lakiesitykset sisältävät perusteettomia poikkeuksia suhteessa työryhmälle annettuun tehtävään.
Eriävä mielipide työsopimuslakityöryhmä EK KT 30.5.2025
- Lakimuutosten jatkovalmistelussa tuleekin huolehtia, että hallitusohjelmassa sovitut uudistukset toteutetaan täysimääräisesti, Leppänen painottaa.
Hallitusohjelman mukaan työlainsäädäntöä uudistetaan työllistämisen esteiden purkamiseksi. Hallitusohjelmassa on sovittu muun muassa määräaikaisia työsuhteita, lomautusilmoitusaikaa ja työntekijöiden takaisinottovelvollisuutta koskevien uudistusten sisällöstä.
- Nämä uudistukset ovat tarpeellisina, koska ne alentavat työllistämiskynnystä ja siten luovat uutta työtä.
Mietinnön esitykset vesittäisivät työllistämisen helpottamista
Hallitusohjelman mukaan työsopimus on jatkossa mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Mietinnön lakiesitys jää selkeästi hallitusohjelmassa sovitusta.
- Lakiesitys sisältää useita rajoituksia, joista ei ole sovittu hallitusohjelmassa ja jotka osittain vesittävät uudistuksen tavoitetta työllistämiskynnyksen alentamisesta. Rajoituksia ovat lakimuutoksen rajaaminen koskemaan ensimmäisiä työsopimuksia, lakimuutoksen sisältämä työntekijän irtisanoutumisoikeus ilman perustetta ja lakimuutoksessa työnantajalle asetettava uusi byrokraattinen selvitysvelvollisuus.
Rajoituksia perustellaan mietinnössä erityisesti EU:n määräaikaisia työsuhteita koskevalla direktiivillä.
- Direktiivi ei kuitenkaan tosiasiassa edellytä tämän sisältöisten rajoitusten säätämistä, Leppänen toteaa.
Hallitusohjelman mukaan työsopimuslaissa säädetty lomautusilmoitusaika lyhennetään seitsemään päivään ja irtisanomiseen liittyvä työntekijän takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 työllistäviltä työnantajilta. Molempien uudistusten osalta hallitusohjelmassa on sovittu, että säännöksiä on mahdollista noudattaa työehtosopimuksista riippumatta. Mietinnön lakiesitys ei kuitenkaan tällaista mahdollisuutta sisällä.
- Mietinnössä väitetään, että hallitusohjelmaa ei voitaisi noudattaa ILOn yleissopimusten ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan vuoksi. Mikään näistä kansainvälisistä sopimuksista ei kuitenkaan tosiasiassa estä uudistusten toteuttamista hallitusohjelmassa sovitun mukaisina.
Lisätietoja: asiantuntija Katja Leppänen p. 040 510 8324
Yhteyshenkilöt
Vesa PerälampiViestintäpäällikkö
Työelämä ja talouspolitiikka
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK:n Suhdannebarometri: Alkukesän suhdannekuva jäi vaisuksi – teollisuudessa odotuksia kasvusta28.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
EK:n heinäkuun Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekehitys on ollut yleisesti heikkoa alkukesällä. Kehitys oli linjassa edellisen tiedustelun varovaisten odotusten kanssa. Kaikkien päätoimialojen arviot tämänhetkisestä tilanteesta ovat alle keskimääräisen. Kasvua oli alkukesällä ainoastaan yksityisissä palveluissa, ja henkilöstön määrä väheni vielä laajalti.
Kutsu: EK:n Suhdannebarometrin julkistuswebinaari ma 28.7. klo 10.00–10.3021.7.2025 15:17:32 EEST | Tiedote
EK:n Suhdannebarometri julkistetaan maanantaina 28.7. klo 8, ja julkistuswebinaari pidetään saman päivän aamuna klo 10.00–10.30. Tilaisuudessa taustoitetaan talouden tilannetta sekä suomalaisyritysten suhdannekehitystä. Talouden näkymiä ja Suhdannebarometrin tuloksia esittelee EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila. Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764
EU:n rahoitus 2028 - 2034: Euroopan on priorisoitava kasvua ja turvallisuutta16.7.2025 19:23:48 EEST | Tiedote
EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) on tarjottava uskottavat panostukset Euroopan kasvukäänteen, kilpailukyvyn, investointien ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Ukrainalle on varmistettava riittävä rahoitus sekä jälleenrakentamiseen että puolustustarvikkeiden hankintaan. Komissio julkisti 16.7. esityksensä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 (Multiannual Financial Framework, MFF). EK odottaa uudelta rahoituskehykseltä sekä selkeitä painopisteitä että joustonvaraa kriisitilanteiden varalle. Ensivaikutelman mukaan painopisteet vaikuttavat EK:n arvion mukaan oikeilta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EU-rahoitusta on ohjattava entistä vahvemmin vauhdittamaan kilpailukykyä ja talouskasvua sekä vahvistamaan turvallisuutta, mukaan lukien puolustusteollisuus. Euroopan on panostettava uskottavalla ja vaikuttavalla tavalla uusiin teknologioihin, innovaatiorahoitukseen, vihreään siirtymään ja turvallisuuden vahvistamiseen.”
EU:n ilmastotavoite vuodelle 2040 luo myönteistä näkymää puhtaille investoinneille2.7.2025 15:10:08 EEST | Tiedote
Komissio ehdottaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 ja tarjoaa samalla jäsenmaille uusia joustomahdollisuuksia sen saavuttamiseksi. Esitys istuu EK:n jo aiemmin liittojensa kanssa määrittelemään tavoitehaarukkaan. Puhtaan siirtymän investoinnit saavat tästä positiivista näkymää pitkälle eteenpäin. Komissio antoi tänään odotetun ehdotuksensa EU:n ilmastolain muuttamiseksi niin, että vuoden 2040 ilmastotavoite olisi 90 prosenttia verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Näin EU edistää tavoitettaan saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Ehdotettu 2040-tavoite sisältäisi jäsenmaille tarjottuja joustoja. Maat voisivat esimerkiksi huomioida päästövähennyksissään myös EU:n ulkopuolella toteutettuja ilmastotoimia. Näiden kansainvälisten päästövähennysyksiköiden käyttöönotto on komission aiempaan ilmastopolitiikkaan verrattuna selkeä muutos, jossa on kuultu sekä jäsenmaiden että elinkeinoelämän toiveita kustannustehokkaampien päästövähennysten sallimisesta. EU:n 2040
MEDIAKUTSU 7.7. - Trumpin aikaraja umpeutuu; mitä EU:n ja USA:n tullidiililtä odotetaan?1.7.2025 10:31:00 EEST | Kutsu
MEDIAINFO: Trumpin aikaraja umpeutuu – mitä EU:n ja USA:n tullidiililtä odotetaan? Aika: ma 7.7. klo 14 – 14.30 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus USA:n ja EU:n tullineuvotteluissa odotetaan ratkaisua tai ainakin merkittävää välietappia, kun presidentti Trumpin asettama takaraja umpeutuu 8.7. Tervetuloa kuulemaan EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaavan johtajan Timo Vuoren arvioita: Trump on uhannut asettaa EU:lle peräti 50 prosentin lisätullit, jos EU ei helpota amerikkalaisyritysten toimintaa sisämarkkinoillaan. Mitä voi päätellä neuvotteluiden etenemisestä? Syttyykö transatlanttinen kauppasota, jos diiliä ei synny? Mitkä ovat realistiset vaihtoehdot ja mitä ne tarkoittaisivat Euroopan taloudelle ja Suomen viennille? Maailmantilanne on saanut EU:n vauhdittamaan uusia kauppadiilejä myös muissa maanosissa. Kesän aikana toivotaan viimeistä sinettiä Mercosur-kauppasopimukselle, joka avaisi Suomenkin vientiyrityksille pääsyn Latinalaisen Amerikan jättimarkki
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme