OAJ: Hallituksen ei pidä heikentää määräaikaisten työsuhteiden perusteita

Hallitus on esittänyt määräaikaisten työsuhteiden perusteisiin heikennyksiä. Tavoitteena on, että yhteensä enintään vuoden mittaisia määräaikaisia työsopimuksia ei tarvitsisi jatkossa perustella lainkaan. Tällä hetkellä määräaikaiseen työsuhteeseen edellytetään perusteltu syy, kuten esimerkiksi sijaisuus.  

– OAJ ei voi hyväksyä hallituksen esitystä. Määräaikaiset työsuhteet tuovat epävarmuutta työelämään ja lisäävät raskaussyrjintää. Muutos kohdistuisi erityisesti uransa alkuvaiheessa oleviin, painottaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.  

OAJ:n jäsenistä noin joka viides on määräaikainen. Alle 30-vuotiaista opettajista 59 prosenttia on määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa kunta-alalla. Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä määräaikaisissa työsuhteissa on jopa tätäkin enemmän. Hallituksen esitys koskee työsuhteessa olevia, mutta päätöksellä voi olla heijastuksia jatkossa myös virkasuhteisiin.  

Tasapainottavia elementtejä liian vähän 

OAJ on esittänyt, että mikäli hallituksen esitys menee läpi, työntekijällä on oltava oikeus irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa määräaikaisesta työsuhteesta. Tämä on huomioitu osittain lausuntokierrokselle lähteneessä esityksessä.  

– Työntekijän irtisanoutumismahdollisuus on tasapainottava elementti, jota olemme ehdottaneet jo kaksi vuotta sitten. Lisäksi ketjutusta koskevaa lainsäädäntöä on täsmennettävä siten, että raskaus- ja perhevapaa eivät olisi perusteluja syitä olla tekemättä tai jatkamatta määräaikaista työsopimusta. Tämä on erityisen tärkeää työelämän tasa-arvon kannalta, sanoo OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli. 

OAJ on esittänyt myös, että perhevapaalta palaaville työntekijöille on säädettävä irtisanomissuoja, joka suhteutetaan perhevapaan pituuteen vanhempainvapaan päättymisestä lukien.  

Muodostuuko uudesta laista koeajan korvaaja? 

Määräaikaisten työsuhteiden mahdollistaminen ilman perustetta heikentää työntekijän oikeuksia merkittävästi.  

– Työnantajille on houkuttelevaa tarjota aina ensin määräaikaisuutta ilman perustetta ja tämä vaikeuttaa jatkossa vakituisen työsuhteen saamista, Walli toteaa.  

Työsuhteista voi tulla myös entistä repaleisempia opetusalalla.  

– Esimerkiksi oppilaitoksissa työtä voitaisiin tarjota esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi syys-marraskuussa, neljäksi kuukaudeksi tammi-huhtikuussa ja taas kolme kuukautta syys-marraskuuksi. Tällöin tulisi yhteensä 1,5 lukuvuoden ajan perusteettomia määräaikaisuuksia, Walli selittää.  

Määräaikaisuudesta ilman perustetta voi helposti tulla myös niin sanottu koeajan korvaaja. Ehdotetut heikennykset lisäävät epävakautta ja osaltaan heikentävät myös opetusalan vetovoimaa. 

– Jotta Suomen osaamis- ja koulutustasoa saadaan nostettua, olisi käytettävä kaikki mahdolliset keinot houkutella parhaat osaajat opetusalalle, Walli painottaa.  

Hallituksen suunnitelmat toimivat nyt räikeästi tätä vastaan.