Asuntoyhteisöjen lainakanta kasvoi huhtikuussa 2025
Asuntoyhteisöjen[1] lainakanta oli 45,4 mrd. euroa huhtikuun 2025 lopussa. Huhtikuun lopussa lainakannan keskikorko (3,36 %) oli 1,12 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kokonaisuudessaan asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu on jatkunut korkeampien korkojen aikana, vaikka yli puolet asuntoyhteisöjen lainakannasta kattava yksityisten kotimaisten asunto-osakeyhtiöiden (taloyhtiöt) lainakanta on supistunut[2] viime aikoina. Huhtikuun lopussa asuntoyhteisöjen lainakannan vuosikasvuvauhti oli 2,5 %, kun esimerkiksi kotitalouslainakanta supistui −0,2 % ja yrityslainakanta[3] −1,8 %. Asuntoyhteisöjen lainakannasta noin puolet eli 22,4 mrd. euroa[4] oli kotitalouksien maksettavana.
Uusia asuntoyhteisölainoja nostettiin huhtikuussa 2025 yhteensä 560 milj. euron edestä, mikä on 17,4 % vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Huhtikuussa 2025 uusien nostettujen asuntoyhteisölainojen keskikorko oli 3,15 %, mikä on alhaisempi kuin yrityslainojen (pl. asuntoyhteisöt, 4,03 %) tai kotitalouslainojen (3,59 %) keskikorko. Sen sijaan kotitalouksien nostamien uusien asuntolainojen keskikorko oli alhaisempi (2,84 %) kuin uusien asuntoyhteisölainojen.
Korkotason nousun taittumisen jälkeen asuntoyhteisöt ovat yhä neuvotelleet aktiivisesti olemassa olevia lainoja uudelleen. Asuntoyhteisölainojen uudelleen neuvottelut kääntyivät kasvuun korkojen alkaessa nousta vuoden 2022 puolivälissä. Alkuvuoden (tammikuu–huhtikuu) 2025 aikana asuntoyhteisöt neuvottelivat lainoja uudelleen 2,0 mrd. euron arvosta, mikä oli 18,1 % enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Ennen korkojen nousua vuoden 2022 alussa (tammikuu–huhtikuu) uudelleen neuvoteltuja lainoja oli selvästi vähemmän eli 1,2 mrd. euron edestä.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat huhtikuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,3 mrd. euron edestä, mikä on 150 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 120 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski maaliskuusta ja oli 2,84 % huhtikuussa. Asuntolainakanta oli huhtikuun 2025 lopussa 105,6 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,3 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,9 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli huhtikuun lopussa kulutusluottoja 17,5 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[5] huhtikuussa 2,4 mrd. euron edestä (ml. asuntoyhteisölainat). Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski maaliskuusta ja oli 3,83 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli huhtikuun lopussa 107,0 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli huhtikuun 2025 lopussa 113,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,00 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 68,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,3 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat huhtikuussa 1,8 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli huhtikuussa 2,56 %.
Lisätietoja antavat
- Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.7.2025 klo 10.
[1] Asuntoyhteisöihin luetaan kaikki yhteisömuotoisen asumisen yksiköt. Taloyhtiöiden (yksityiset kotimaiset asunto-osakeyhtiöt) lainat kattavat noin 54 % asuntoyhteisöjen lainakannasta. Loppuosa koostuu pääasiassa muiden julkisten asuntoyhteisöjen ja muiden yksityisten kotimaisten asuntoyhteisöjen lainoista. Muut asuntoyhteisöt (kuin asunto-osakeyhtiöt) sisältävät muun muassa yksityisiä vuokra-asuntokonserneja, kiinteistöyhtymiä, julkisia, pääasiassa kunnallisia vuokra-asuntoyhtiöitä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARAn) yleishyödyllisiksi nimeämiä yhteisöjä, kuten asuntovuokraajia. Sektoriluokituksesta vastaa Tilastokeskus.
[2] Asuntoyhteisölainat.
[3] Pl. asuntoyhteisöt.
[4] Tieto taloyhtiölainoista on vuoden 2024 lopun tilanne Tilastokeskuksen julkaisemasta Kansantalouden rahoitustilinpidosta.
[5] Pl. tili- ja korttiluotot.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Chefdirektör Olli Rehn har utsetts till ordförande för ECB:s revisionskommitté25.7.2025 16:05:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn har utsetts till ordförande för Europeiska centralbankens revisionskommitté (Audit Committee). Han efterträder Klaas Knot, tidigare chefdirektör för Nederländernas centralbank, vars mandatperiod gick ut den 1 juli 2025. De övriga fyra ledamöterna i revisionskommittén är Luis de Guindos, Pervenche Berès, Ardo Hansson och Gaston Reinesch. Innan Rehn utsågs till ordförande har han varit ledamot i revisionskommittén från och med ingången av 2025. Revisionskommitténs uppgift är att bistå Europeiska centralbankens råd i frågor med anknytning till ECB:s och Eurosystemets uppgifter och funktioner på fyra områden: den finansiella informationens tillförlitlighet och korrekthet, fungerande interna kontroller, efterlevnad av tillämpliga lagar, förordningar och andra bestämmelser samt fungerande revision och internrevision.
Pääjohtaja Olli Rehn on nimitetty EKP:n tarkastuskomitean puheenjohtajaksi25.7.2025 16:05:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on nimitetty Euroopan keskuspankin tarkastuskomitean (Audit Committee) puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Hollannin keskuspankin entistä pääjohtajaa Klaas Knotia, jonka kausi päättyi 1.7.2025. Tarkastuskomitean muut neljä jäsentä ovat Luis de Guindos, Pervenche Berès, Ardo Hansson ja Gaston Reinesch. Ennen nimitystään puheenjohtajaksi Rehn on toiminut tarkastuskomitean jäsenenä vuoden 2025 alusta lähtien. Tarkastuskomitean tehtävänä on avustaa Euroopan keskuspankin neuvostoa EKP:n ja eurojärjestelmän tehtäviin ja toimintoihin liittyvissä asioissa neljällä alueella: taloudellisen informaation eheys ja oikeellisuus, sisäisen valvonnan toimivuus, sovellettavien lakien, määräysten ja muiden säännösten noudattaminen sekä tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen toimivuus.
Governor Olli Rehn appointed Chair of ECB Audit Committee25.7.2025 16:05:00 EEST | Press release
Olli Rehn, Governor of the Bank of Finland, has been appointed Chair of the Audit Committee of the European Central Bank. He succeeds Klaas Knot, former President of De Nederlandsche Bank, whose term of office ended on 1 July 2025. The other four members of the Audit Committee are Luis de Guindos, Pervenche Berès, Ardo Hansson and Gaston Reinesch. Prior to his appointment as Chair, Mr Rehn has been a member of the Audit Committee from the beginning of 2025. The Audit Committee’s mandate is to assist the Governing Council of the European Central Bank in matters relating to the tasks and activities of the ECB and the Eurosystem in four areas: the integrity and accuracy of financial information, the effectiveness of internal controls, the compliance with applicable laws, regulations and other provisions, and the performance of audit functions
Eurosystemets penningpolitiska beslut24.7.2025 15:24:38 EEST | Beslut
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att hålla de tre styrräntorna oförändrade.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä24.7.2025 15:24:38 EEST | Päätös
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme