Asuntoyhteisöjen lainakanta kasvoi huhtikuussa 2025

Asuntoyhteisöjen[1] lainakanta oli 45,4 mrd. euroa huhtikuun 2025 lopussa. Huhtikuun lopussa lainakannan keskikorko (3,36 %) oli 1,12 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kokonaisuudessaan asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu on jatkunut korkeampien korkojen aikana, vaikka yli puolet asuntoyhteisöjen lainakannasta kattava yksityisten kotimaisten asunto-osakeyhtiöiden (taloyhtiöt) lainakanta on supistunut[2] viime aikoina. Huhtikuun lopussa asuntoyhteisöjen lainakannan vuosikasvuvauhti oli 2,5 %, kun esimerkiksi kotitalouslainakanta supistui −0,2 % ja yrityslainakanta[3] −1,8 %. Asuntoyhteisöjen lainakannasta noin puolet eli 22,4 mrd. euroa[4] oli kotitalouksien maksettavana.
Uusia asuntoyhteisölainoja nostettiin huhtikuussa 2025 yhteensä 560 milj. euron edestä, mikä on 17,4 % vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Huhtikuussa 2025 uusien nostettujen asuntoyhteisölainojen keskikorko oli 3,15 %, mikä on alhaisempi kuin yrityslainojen (pl. asuntoyhteisöt, 4,03 %) tai kotitalouslainojen (3,59 %) keskikorko. Sen sijaan kotitalouksien nostamien uusien asuntolainojen keskikorko oli alhaisempi (2,84 %) kuin uusien asuntoyhteisölainojen.
Korkotason nousun taittumisen jälkeen asuntoyhteisöt ovat yhä neuvotelleet aktiivisesti olemassa olevia lainoja uudelleen. Asuntoyhteisölainojen uudelleen neuvottelut kääntyivät kasvuun korkojen alkaessa nousta vuoden 2022 puolivälissä. Alkuvuoden (tammikuu–huhtikuu) 2025 aikana asuntoyhteisöt neuvottelivat lainoja uudelleen 2,0 mrd. euron arvosta, mikä oli 18,1 % enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Ennen korkojen nousua vuoden 2022 alussa (tammikuu–huhtikuu) uudelleen neuvoteltuja lainoja oli selvästi vähemmän eli 1,2 mrd. euron edestä.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat huhtikuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,3 mrd. euron edestä, mikä on 150 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 120 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski maaliskuusta ja oli 2,84 % huhtikuussa. Asuntolainakanta oli huhtikuun 2025 lopussa 105,6 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,3 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,9 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli huhtikuun lopussa kulutusluottoja 17,5 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[5] huhtikuussa 2,4 mrd. euron edestä (ml. asuntoyhteisölainat). Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski maaliskuusta ja oli 3,83 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli huhtikuun lopussa 107,0 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli huhtikuun 2025 lopussa 113,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,00 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 68,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,3 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat huhtikuussa 1,8 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli huhtikuussa 2,56 %.
Lisätietoja antavat
- Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.7.2025 klo 10.
[1] Asuntoyhteisöihin luetaan kaikki yhteisömuotoisen asumisen yksiköt. Taloyhtiöiden (yksityiset kotimaiset asunto-osakeyhtiöt) lainat kattavat noin 54 % asuntoyhteisöjen lainakannasta. Loppuosa koostuu pääasiassa muiden julkisten asuntoyhteisöjen ja muiden yksityisten kotimaisten asuntoyhteisöjen lainoista. Muut asuntoyhteisöt (kuin asunto-osakeyhtiöt) sisältävät muun muassa yksityisiä vuokra-asuntokonserneja, kiinteistöyhtymiä, julkisia, pääasiassa kunnallisia vuokra-asuntoyhtiöitä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARAn) yleishyödyllisiksi nimeämiä yhteisöjä, kuten asuntovuokraajia. Sektoriluokituksesta vastaa Tilastokeskus.
[2] Asuntoyhteisölainat.
[3] Pl. asuntoyhteisöt.
[4] Tieto taloyhtiölainoista on vuoden 2024 lopun tilanne Tilastokeskuksen julkaisemasta Kansantalouden rahoitustilinpidosta.
[5] Pl. tili- ja korttiluotot.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Den internationella kraftpolitiken medför ökade risker för den finansiella stabiliteten21.5.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finländska finansiella systemets omvärld har försämrats betydligt i år. Rysslands anfallskrig utgör alltjämt ett hot mot säkerheten i Europa. Till det spända läget bidrar nu också händelser i väst, då den amerikanska administrationen under president Trump har fått förtroendet för det internationella samarbetet att vackla.
Kansainvälinen voimapolitiikka kasvattaa riskejä rahoitusvakaudelle21.5.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen rahoitusjärjestelmän toimintaympäristö on heikentynyt merkittävästi tänä vuonna. Venäjän hyökkäyssota uhkaa edelleen Euroopan turvallisuutta. Jännitteitä tulee nyt myös lännestä, kun presidentti Trumpin hallinto horjuttaa luottamusta kansainväliseen yhteistyöhön.
Risks to financial stability are growing due to global power politics21.5.2025 11:00:00 EEST | Press release
The environment in which Finland’s financial system operates has weakened significantly this year. Russia’s war in Ukraine is still a threat to Europe’s security, and there are now also tensions from a westerly direction, as the Trump administration in the United States is undermining confidence in international cooperation.
MUISTUTUS: Kutsu medialle Suomen Pankin tiedotustilaisuuteen 21.5. rahoitusjärjestelmän vakaudesta19.5.2025 11:45:58 EEST | Kutsu
Miten Suomen rahoitusjärjestelmän toimintaympäristö on kehittynyt? Vaikuttaako hallinnon vaihtuminen Yhdysvalloissa arvioon rahoitusjärjestelmän vakaudesta? Miten suomalaiset yritykset kestävät toistuvien kriisien toimintaympäristössä? Mitä uutta positiivinen luottotietorekisteri kertoo asuntovelallisista?
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 21.5. rahoitusjärjestelmän vakaudesta15.5.2025 14:11:56 EEST | Kutsu
Miten Suomen rahoitusjärjestelmän toimintaympäristö on kehittynyt? Vaikuttaako hallinnon vaihtuminen Yhdysvalloissa arvioon rahoitusjärjestelmän vakaudesta? Miten suomalaiset yritykset kestävät toistuvien kriisien toimintaympäristössä? Mitä uutta positiivinen luottotietorekisteri kertoo asuntovelallisista?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme