Asuntoyhteisöjen lainakanta kasvoi huhtikuussa 2025
Asuntoyhteisöjen[1] lainakanta oli 45,4 mrd. euroa huhtikuun 2025 lopussa. Huhtikuun lopussa lainakannan keskikorko (3,36 %) oli 1,12 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kokonaisuudessaan asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu on jatkunut korkeampien korkojen aikana, vaikka yli puolet asuntoyhteisöjen lainakannasta kattava yksityisten kotimaisten asunto-osakeyhtiöiden (taloyhtiöt) lainakanta on supistunut[2] viime aikoina. Huhtikuun lopussa asuntoyhteisöjen lainakannan vuosikasvuvauhti oli 2,5 %, kun esimerkiksi kotitalouslainakanta supistui −0,2 % ja yrityslainakanta[3] −1,8 %. Asuntoyhteisöjen lainakannasta noin puolet eli 22,4 mrd. euroa[4] oli kotitalouksien maksettavana.
Uusia asuntoyhteisölainoja nostettiin huhtikuussa 2025 yhteensä 560 milj. euron edestä, mikä on 17,4 % vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Huhtikuussa 2025 uusien nostettujen asuntoyhteisölainojen keskikorko oli 3,15 %, mikä on alhaisempi kuin yrityslainojen (pl. asuntoyhteisöt, 4,03 %) tai kotitalouslainojen (3,59 %) keskikorko. Sen sijaan kotitalouksien nostamien uusien asuntolainojen keskikorko oli alhaisempi (2,84 %) kuin uusien asuntoyhteisölainojen.
Korkotason nousun taittumisen jälkeen asuntoyhteisöt ovat yhä neuvotelleet aktiivisesti olemassa olevia lainoja uudelleen. Asuntoyhteisölainojen uudelleen neuvottelut kääntyivät kasvuun korkojen alkaessa nousta vuoden 2022 puolivälissä. Alkuvuoden (tammikuu–huhtikuu) 2025 aikana asuntoyhteisöt neuvottelivat lainoja uudelleen 2,0 mrd. euron arvosta, mikä oli 18,1 % enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Ennen korkojen nousua vuoden 2022 alussa (tammikuu–huhtikuu) uudelleen neuvoteltuja lainoja oli selvästi vähemmän eli 1,2 mrd. euron edestä.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat huhtikuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,3 mrd. euron edestä, mikä on 150 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 120 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski maaliskuusta ja oli 2,84 % huhtikuussa. Asuntolainakanta oli huhtikuun 2025 lopussa 105,6 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,3 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,9 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli huhtikuun lopussa kulutusluottoja 17,5 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[5] huhtikuussa 2,4 mrd. euron edestä (ml. asuntoyhteisölainat). Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski maaliskuusta ja oli 3,83 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli huhtikuun lopussa 107,0 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli huhtikuun 2025 lopussa 113,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,00 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 68,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,3 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat huhtikuussa 1,8 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli huhtikuussa 2,56 %.
Lisätietoja antavat
- Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.7.2025 klo 10.
[1] Asuntoyhteisöihin luetaan kaikki yhteisömuotoisen asumisen yksiköt. Taloyhtiöiden (yksityiset kotimaiset asunto-osakeyhtiöt) lainat kattavat noin 54 % asuntoyhteisöjen lainakannasta. Loppuosa koostuu pääasiassa muiden julkisten asuntoyhteisöjen ja muiden yksityisten kotimaisten asuntoyhteisöjen lainoista. Muut asuntoyhteisöt (kuin asunto-osakeyhtiöt) sisältävät muun muassa yksityisiä vuokra-asuntokonserneja, kiinteistöyhtymiä, julkisia, pääasiassa kunnallisia vuokra-asuntoyhtiöitä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARAn) yleishyödyllisiksi nimeämiä yhteisöjä, kuten asuntovuokraajia. Sektoriluokituksesta vastaa Tilastokeskus.
[2] Asuntoyhteisölainat.
[3] Pl. asuntoyhteisöt.
[4] Tieto taloyhtiölainoista on vuoden 2024 lopun tilanne Tilastokeskuksen julkaisemasta Kansantalouden rahoitustilinpidosta.
[5] Pl. tili- ja korttiluotot.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.
Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
Finland’s decisions on public finances should not be postponed19.12.2025 11:00:00 EET | Press release
Finland’s public finances are still far from being in balance. Reversing the rise in public debt will require considerable fiscal consolidation and investments in growth. An expansion of essential defence spending will hamper the fiscal adjustment process. Inflation in the euro area is at target, and growth in the euro area economy has been slightly higher than forecast.
Återhämtningen i Finlands ekonomi går sakta framåt19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands ekonomi lämnar snart perioden med svag tillväxt bakom sig, men ingen kraftig tillväxt väntas under åren framöver. Inflationen är fortsatt måttfull och sysselsättningen stiger gradvis. Den stramare handelspolitiken och globala politiska osäkerheter samt eventuella åtgärder för konsolidering av de offentliga finanserna kastar en skugga över tillväxtutsikterna för ekonomin i Finland. De offentliga finanserna uppvisar alltjämt ett djupt underskott.
Suomen talouden elpyminen etenee maltillisesti19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen talouden hitaan kasvun jakso on jäämässä taakse, mutta voimakasta kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Inflaatio pysyy maltillisena ja työllisyys kohenee vähitellen. Talouden kasvunäkymiä varjostavat kauppapolitiikan kiristyminen ja kansainvälisen politiikan epävarmuudet sekä mahdolliset julkisen talouden sopeutustoimet. Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme