Uusi koetin tekee näkyväksi syöpäsolun viestinnän, tutkijat voivat käyttää tietoa rintasyövän leviämisen estossa

Syöpäsolujen liikkuminen on lukuisten eri signaalien säätelemä dynaaminen tapahtuma. Näiden solunsisäisten signaalien havainnointi ja tutkiminen on kuitenkin äärimmäisen haastavaa. Professori Johanna Ivaskan ja tohtori James Conwayn johtamassa uudessa tutkimuksessa on ensi kertaa kehitetty tähän tarkoitukseen soveltuva fluoresoiva koetin ja löydetty uusi mahdollinen tapa estää syöpäsolujen leviämistä.

Solunsisäinen signalointi säätelee kaikkea solujen kasvusta ja jakautumisesta niiden liikkumisen, mutta tämän saaminen näkyväksi elävissä soluissa vaatii äärimmäisen kehittyneitä menetelmiä, selittää James Conway, tutkimuksen päätekijä.

– Onnistuin kehittämään tähän soveltuvan väriin ja valoon perustuvan koettimen ja nimesimme sen Illusiaksi, hän kertoo

Levinnyt syöpä on vaarallisin

Rintasyövän ennuste on merkittävästi huonompi niillä syöpäpotilailla, joiden kasvain on muuntautunut paikallisesta kasvaimesta ympäristöönsä tunkeutuvaksi nk. invasiiviseksi kasvaimeksi. Näissä tapauksissa on suuri riski, että sairaus kehittyy levinneeksi, etäpesäkkeitä lähettäväksi syöväksi. Tämän takia tutkimusryhmä keskittyi etsimään tekijöitä, jotka säätelevät rintasyöpäsolujen liikkumista. He havaitsivat, että proteiinifosfataasi SHP2 oli välttämätön pahanlaatuisen soluliikkeen säätelijä.

– Solujen liikkuminen on syövän leviämisen edellytys. Vaikka tämä onkin ollut jo pitkään tiedossa, nykyiset syöpälääkkeet eivät estä solujen liikkumista ja leviämistä elimistössä. Tutkimuksessamme havaitsimme, että kokeelliset lääkkeet (SHP2-estäjät), joita tällä hetkellä tutkitaan kliinisissä potilaskokeissa solujen kasvun hillitsijöinä, voisivat olla tehokkaita myös estämään rintasyövän leviämistä, sanoo tutkimusryhmän johtaja Johanna Ivaska

Toiminnaltaan ainutlaatuinen koetin

Tutkimuksen tulokset voivat auttaa tutkijoita ymmärtämään paremmin myös muiden tyyppisten kiinteiden syöpäkasvaimien leviämistä.

– Tutkijat kehittelevät väreihin perustuvia koettimia tutkiakseen elävien solujen toimintaa, mutta nyt kehitelty koetin on toiminnaltaan ainutlaatuinen. Se on muuttanut täysin käsitystämme siitä, mitä signaaleja solu tarvitsee liikkuakseen kudoksessa, James Conway selittää.

– Tällaiset koettimet nimetään tutkijapiireissä usein populaarikulttuurin inspiroimana esimerkiksi Tähtien Sota-elokuvien hahmojen mukaan. Tutkimusryhmän jäsenet keksivät nimetä koettimen Illusiaksi, Pessi ja Illusia-sadun keijukaisen mukaan, Conway kertoo

– Illusia on kotoisin sateenkaarelta ja nimi toi tutkimukseen kauniita värejä, joita nykymaailmassa kaivataan samalla kun työskentelemme uusien parempien hoitojen kehittelemiseksi, hän toteaa.

Tutkimus jatkuu seuraavaksi tämän lupaavan terapeuttisen mahdollisuuden selvittelyllä.

Turkulaistutkijoiden työ on julkaistu alalla erittäin arvostetussa Nature Cell Biology julkaisussa.

Johanna Ivaska on ryhmänjohtaja Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä InFLAMES-lippulaivassa, joka tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa.