Kyselytutkimus: Saimaan vedenkorkeus ja juoksutus kiinnostavat ranta-asukkaita (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)

Enemmistöllä Saimaan ranta-asukkaita on varsin vahva ja läheinen yhteys Saimaan vesistöön ja sen lähiluontoon. Tämä selvisi laajasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi lähes 800 Saimaan vapaa-ajan ja vakituista ranta-asukasta. Koettu luontosuhde oli hiukan vahvempi vakituisten kuin vapaa-ajan ranta-asukkaiden keskuudessa. Saimaan osa-alueista luontosuhde oli vahvin Pihlajavedellä ja heikoin Pohjoisella ja Eteläisellä Suur-Saimaalla. Tärkeimpiä tekijöitä ranta-asukkaiden virkistäytymiselle olivat Saimaan vedenlaatu, maisema ja luontoarvo. 

Kyselyllä saatiin uutta tietoa ranta-asukkaiden kokemuksista Saimaan vedenkorkeuksista ja vedenlaadusta sekä millaista tietoa he tarvitsevat Saimaasta. 

Mökkiläiset pitävät vedenlaatua parempana kuin vakiasukkaat 

Valtaosa ranta-asukkaista piti Saimaan vedenlaatua vähintään hyvänä, ja vapaa-ajan asukkaat arvioivat sen hieman paremmaksi kuin vakituiset asukkaat. Pien-Saimaalla, Ukonvedellä tai Orivesi-Pyhäselän alueella vedenlaatu arvioitiin huonommaksi kuin muulla Saimaalla. Hyväksi vedenlaatu koettiin useimmin Pohjoisen ja Eteläisen Suur-Saimaan, Pihlajaveden, Enonvesi-Pyyveden sekä Luonteri-Lietvesi-Louhivesi-Yöveden alueilla.  

Ranta-asukkaat kokivat harvoin vedenlaadun parantuneen, mikä johtuu osittain veden laadun hyvästä lähtötilanteesta. Puruvedellä ja Ukonvedellä vedenlaadun koettiin kuitenkin huonontuneen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ranta-asukkaat arvioivat vedenlaadun usein heikommaksi kuin samalle vesialueelle määritetty vesienhoidon ekologinen tilaluokitus. Tämä ero on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa, ja nykyinen tilaluokitus ei välttämättä tuo esille kansalaisten havaitsemaa tilamuutosta vesistöissä. Tilamuutoksen taustalla voi olla esimerkiksi vesistöjen tummuminen. 

Saimaan vedenkorkeuden vaihtelu on luontaista 

Saimaan rantoja käytetään monin tavoin. Tämän vuoksi myös vedenkorkeudesta on monenlaisia mielipiteitä. Kyselyn tulokset paljastivat, että matalat vedenkorkeudet haittaavat virkistäytymistä yleensä enemmän kuin korkeat vedenkorkeudet. Myös vedenkorkeuden vaihtelu koettiin haitalliseksi.  

Saimaan vedenkorkeus vaihtelee luontaisesti vesitilanteen mukaan. Vaihtelu on näkynyt tämän ja viime vuoden aikana. Vedenkorkeus laski noin metrin toukokuun 2024 tulvahuipusta viime syksyn tasolle. Vuonna 2024 vedenkorkeus laski noin metrin toukokuun tulvahuipusta marraskuun loppuun mennessä. Tällä hetkellä vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan pitkäaikaisen keskitason alapuolella ja ennusteen mukaan vedenpinta todennäköisesti laskee kesän loppua kohden. 

Vaikka Saimaasta vesi juoksutetaan Tainionkosken padon kautta, normaalitilanteessa Saimaan vedenkorkeuksiin ei voida vaikuttaa. Erityisen korkeita ja matalia vedenkorkeuksia kuitenkin lievennetään juoksutusta muuttamalla. Esimerkiksi keväällä 2024 juoksutusta suurennettiin. Tällä hetkellä juoksutetaan pienennettyä vesimäärää, jotta vedenkorkeuden laskua saadaan hillittyä. 

Uusi Saimaata koskeva sivu Vesi.fi:ssä 

Monilla kyselyn vastaajilla oli tiedon tarvetta vedenkorkeuksiin liittyen. Myös juoksutuksista kaivattiin lisää tietoa. Vesi.fi-palvelu tarjoaa tietoa esimerkiksi havaituista ja ennustetuista vedenkorkeuksista. Sivustolle on perustettu uusi Saimaa-aiheinen sivu, jolla kerrotaan, miten Saimaan vedenkorkeus vaihtelee ja miten juoksutukset määräytyvät.

“Veden juoksutuksesta olisi hyvä tietää lisää, koska se on mielestäni kyllä aina yhtä suuri arvoitus." - Mökkiläinen Puruvedeltä 

Suomen ympäristökeskus teki yhteistyössä alueen ELY-keskusten kanssa kyselytutkimuksen sekä Saimaan vakituisille että vapaa-ajan ranta-asukkaille vuodenvaihteessa 2022–2023. Tutkimukseen osallistui 776 rantakiinteistön omistajaa. Raportti tuloksista julkaistiin vuoden 2025 alussa.