Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ryMaa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Metsänomistajat osallistuvat ilmastotyöhön – ennätysmäärä lannoituksia tuo merkittäviä hiilensidonnan ja kasvun hyötyjä

Jaa

Alkuvuosi on ollut metsänhoitoyhdistyksien metsäasiantuntijoille kiireinen. Puukauppa on käynyt kiivaana ja samalla metsänomistajien metsänhoitoinnokkuus on kasvanut merkittävästi: Metsälannoitusten kysyntä on yli tuplaantunut puolen vuoden aikana verrattuna edellisiin vuosiin.

Kuvituskuva
Kuvituskuva Sanna Tuominen

Lannoituksen voimakas kasvu kertoo metsänomistajien lisääntyneestä halusta panostaa metsien kasvuun ja samalla innokkaasta osallistumisesta ilmastonmuutoksen hillintään konkreettisesti. 

"On ilo nähdä, että metsänomistajat eivät pelkästään puhu vastuullisuudesta, vaan myös toimivat sen mukaisesti. Lannoitus on yksi tehokkaimmista yksittäisistä toimista, joilla metsänomistaja voi lisätä metsänsä hiilinielua ja samalla turvata puuston hyvän kasvun ja arvon tulevaisuudessa", toteaa MHYP Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen

Eniten metsää lannoitetaan tänä vuonna Savotan, Pohjois-Savon, Pyhä-Kalan sekä Päijänteen metsänhoitoyhdistyksien toiminta-alueilla. 

Ilmastohyöty: Jopa 30 000 henkilöauton päästöt kompensoitu - vuosittain 

Metsänomistajien ennätyksellinen panostus metsälannoituksiin näkyy suoraan ilmastovaikutuksissa. Puolen vuoden aikana solmitut mhy-toimijoiden lannoitukset lisäävät metsien hiilensidontaa arviolta 35 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa seuraavan 6–8 vuoden ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että metsät sitovat yhtä paljon hiiltä kuin mitä syntyy 100 000 Euroopan sisäisestä lennosta – esimerkiksi Helsinki-Berliini-Helsinki-matkasta.  

Kyseessä on ilmastoteko, joka vertautuu päästövähennyksiltään myös noin 21 000–30 000 henkilöauton vuosipäästöjen poistamiseen. Vaikutus ei jää hetkelliseksi, vaan jatkuu vuosien ajan samalla koko lannoituksen vaikutuksen ajan, kun puusto vahvistuu ja metsän arvo kasvaa. 

Lannoitus on yksi tehokkaimmista yksittäisistä keinoista lisätä metsien hiilinieluja nopeasti ja kustannustehokkaasti. Päästöihin suhteutettuna sen ilmastohyöty on moninkertainen – ja nettovaikutus jää reilusti plussalle, vaikka mukaan lasketaan lannoitteiden valmistuksen ja levityksen aiheuttamat päästöt. 

Mitä lannoitus tuo metsänomistajalle euroissa? 

Lannoitus on ilmastoteon lisäksi myös kannattava investointi metsänomistajalle. 

Tuplaantuneet lannoitusmäärät tuottavat lannoituksen vaikutusaikana yli 300 000 kuutiota lisää puuta metsiin. Tämä puumäärä tarkoittaa käytännössä 16–17 miljoonan euron lisätuloa metsänomistajille. Lannoitus tuo kasvua olemassa olevaan puustoon. 

Samalla metsien parempi kasvu hyödyttää koko yhteiskuntaa. Lisääntynyt puun kasvu tarkoittaa enemmän raaka-ainetta kotimaiselle metsäteollisuudelle, uusia työpaikkoja logistiikkaan ja jalostukseen, sekä vahvempaa kotimaista huoltovarmuutta uusiutuvien raaka-aineiden osalta. 

Samalla se on osa Suomen ilmastopolitiikkaa ja kansainvälisiä päästövähennystavoitteita. 

”Kivennäismaametsien lannoituksen edistäminen on yksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteistä, jolla tavoitellaan 360 000 lannoitettua lisähehtaaria vuoteen 2035 mennessä. Metsänhoitoyhdistysten tekemällä lannoitusten kampanjoinnilla on ollut merkittävä panos tavoitteen saavuttamiseksi”, kertoo MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä

Laskennassa käytetty keskimääräisiä lannoitteiden vaikutusaikoja ja tuotoslukuja. Kompensaatiolaskelmat: Finnairin kompensaatiolaskuri, Traficom-päästölaskuri 

Lisätietoja 

Harri Huupponen 
Toimitusjohtaja 
MHYP Oy 
044 555 0481 

Lea Jylhä 
metsäasiantuntija 
MTK Metsänomistajat 
040 848 8081

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Anne Kalmari mukaan MTK:n puheenjohtajakisaan2.6.2025 15:13:34 EEST | Tiedote

Maa- ja metsätalousyrittäjä, MMM, kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan vpj Anne Kalmari on tänään ilmoittanut puheenjohtajan valintaa valmistelevalle työryhmälle liittyvänsä MTK:n johtokunnan 1. puheenjohtajan tehtävää hakevien joukkoon. Jo aiemmin ehdokkuutensa ovat ilmoittaneet maa- ja metsätalousyrittäjä, MTK:n johtokunnan jäsen, WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanen, sekä maanviljelijä, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eerikki Viljanen. Lisäksi valintaa valmistelevalle työryhmälle on ilmoittautunut kaksi muuta ehdokkuutta harkitsevaa henkilöä, jotka eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa halua nimeään julkistaa.

Valkoposkihanhiongelma kärjistyy – kansalliset ratkaisut tarvitaan heti27.5.2025 10:27:55 EEST | Tiedote

Ennakkoarvioiden mukaan keväällä 2025 valkoposkihanhien aiheuttamat maatalousvahingot saattavat kasvaa ennätyksellisen suuriksi. Vakavia vahinkoja syntyy jälleen aiempaa laajemmalla alueella. Pohjois-Karjalassa herää jo huoli karjankasvatuksen tulevaisuudesta: mitä tehdään, jos hanhet syövät kaiken rehuksi tarkoitetun sadon? Viljelijöiden sietokyky on ollut koetuksella jo pitkään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye