Akava: Esitys määräaikaisuuksien helpottamisesta pitää ottaa jatkovalmisteluun – ei saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä, joka käsitteli työsopimuslain ja merityösopimuslain muutoksia, sai työnsä päätökseen ja jätti mietintönsä tänään 2.6. työministerille. Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät eriävän mielipiteen työryhmän mietintöön. Hallituksen esitys lähti tänään lausuntokierrokselle.

Hallituksen esityksen mukaan jatkossa enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen voisi solmia ilman erityistä perustetta. Lomautuksesta voisi ilmoittaa viimeistään viikko ennen sen alkamista, kun nykyinen ilmoitusaika on kaksi viikkoa. Esityksen mukaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä ei enää tarvitsisi ottaa takaisin töihin pienemmissä yrityksissä.

– Jos muutokset toteutetaan ja määräaikaisten työsopimusten käyttöä helpotetaan merkittävästi, toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset eivät enää olisi jatkossa ensisijainen työsuhdemuoto. Työmarkkinoiden vakaus uhkaa heiketä ja epävarmuus lisääntyä. Kaikkiaan hallituksen esittämät muutokset toisivat enemmän haittoja kuin hyötyjä, joten mielestämme ne pitäisi vetää takaisin. Jos niissä edetään, jatkovalmistelussa on varmistettava, ettei raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisäänny, toteaa johtava asiantuntija Miia Kannisto.

– Muutokset toisivat riskin, että määräaikaisuuksia koskeva lakimuutos lisäisi raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Yleisin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muoto on jo nykyisin se, että määräaikainen työsuhde jätetään jatkamatta raskauden ja perhevapaan yhteydessä. Hallituksen esitysluonnoksessahan myönnetään tämä haittavaikutus: siinä todetaan, että siltä osin, kun määräaikaisten työsuhteiden määrä lisääntyy, on odotettavissa, että vastaavien syrjintätapausten määrä kasvaa, Kannisto jatkaa. 

– Hallitusohjelman mukaan määräaikaisten työsuhteiden helpottamisen vastapainoksi tulisi perusteettoman ketjuttamisen kielto, mutta lakimuutos ei toteuta tätä kirjausta. Yksi tapa välttää ketjuttaminen olisi, että määräaikaisen työsuhteen ilman perustetta voisi tehdä vain yhden kerran saman työntekijän kanssa. Lakimuutokset koskisivat kaikkia työsuhteisia palkansaajia, mutta niiden ei tulisi koskea julkista sektoria, kun muutosten perusteena on käytetty pienten ja keskisuurten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista, Kannisto sanoo.

Palkansaajakeskusjärjestöt kiinnittivät eriävässä mielipiteessään huomiota muun muassa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntymisen riskiin sekä siihen, että muutoksilla on vain vähäisiä vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen. Ne heikentävät työsuhdeturvaa merkittävästi ilman tasapainottavia toimia. Muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että yksittäisille työntekijöille. Järjestöt huomauttivat esityksen olevan ristiriidassa EU-sääntelyn sekä usean kansainvälisen sopimuksen kanssa, jotka Suomi on ratifioinut, esim. ILOn yleissopimus 158, 156 ja 111.

Ohessa linkki palkansaajajärjestöjen eriävään mielipiteeseen .

Hallituksen esitys on käytettävissä lausuntopalvelussa .