Poikkeuksellinen kevät enteilee laadultaan erinomaista perunasatoa
6.6.2025 09:22:06 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Varhaisperuna on yksi niistä harvoista ruuista, jonka suomalaiset tunnistavat pelkästä tuoksusta. Tämä raikkaan makea ja voin kera höyryävä makuherkku kuuluu olennaisesti suomalaiseen kesään. Varhaisperunan istutukset alkoivat tänä keväänä poikkeuksellisen varhain, jo maaliskuun alussa. Sääolot olivat tuolloin suotuisat. Kevään viileämpi jakso pääsiäisen jälkeen hidasti kasvua, mutta varhaisperunan sato etenee silti normaalissa aikataulussa.
Perunantuottaja Pontus Franzén arvioi, että poikkeuksellisen pitkä ja tasaisen viileä kasvukausi enteilee tänä vuonna varhaisperunalle erityisen hyvää laatua.
– Tällaiset olosuhteet antavat odottaa erinomaista makua ja rakennetta. Toki paikalliset sääolot voivat aiheuttaa jonkin verran satovaihteluita, Franzén kertoo.
Ensimmäiset perunat nostettiin tuttuun tapaan Varsinais-Suomen rannikko- ja saaristoalueilta, ja kesäkuun alussa nostoja aloitetaan jo laajasti eri puolilla maata,
Mistä tietää, että kyseessä on aito suomalainen varhaisperuna?
Aidon suomalaisen varhaisperunan tunnistaa siitä, että sen kuori on ohut ja irtoaa helposti, jopa pelkällä sormella pyyhkäisemällä. Maku on makea, raikas ja mieto, suutuntuma täyteläinen ja napakka; toisin kuin ulkomaisissa perunoissa, jotka voivat olla kitkerämpiä ja vetisiä. Lisäksi alkuperämerkintä paljastaa paljon: aidossa suomalaisessa varhaisperunassa lukee selvästi ”Suomi” tai pakkauksessa on näkyvillä tuottajan nimi.
Varhaisperuna on aito tuoretuote, ja se on parhaimmillaan silloin, kun se on nostettu samana päivänä, kun se päätyy keittiöön.
- Kotimainen varhaispottu tarjoaa makuelämyksen, jota ei voi korvata tuontiperunalla. Kaupassa kannattaa rohkeasti kysyä perunan alkuperästä ja kannustaa kauppiasta hankkimaan laariin suomalaisia, laadukkaita varhaisperunoita. Tuore peruna menee varmasti kaupaksi ja herkkusuut kiittävät, lupaa ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen MTK:sta.
Faktaa suomalaisesta varhaisperunasta:
- Varhaisperunaa viljellään Suomessa noin 700-800 hehtaarin alalla vuosittain.
- Lounais-Suomi ja Ahvenanmaa aloittavat sadonkorjuun ensimmäisinä.
- Hinta vaihtelee tarjonnan ja sään mukaan. Kevään ensipotut ovat monelle pieni luksus.
- Suomalaiset varhaisperunan tuottajat ovat poikkeuksellisen taitavia kasvattamaan perunaa alkukevään haastavissa oloissa ja suojaamaan sadon keväthalloilta.
Varhaisperunatilaisuuksia Varsinais-Suomessa:
• Perunafestivaali De Vita Päron Nauvossa 14.6.2025
• Silli ja uussi peruni -tapahtuma Röölässä 14.6.2025
• Neitsytperunafestivaali Turussa 13–14.6.2025
• Varhaisperunapäivä, Turun Ruokaviikot, 15.6.2025
Kurkkaa myös varhaisperunareseptit täydelliseen makuelämykseen: https://www.mtk.fi/-/varhaisperunat_21
Lisätietoja:
Pontus Franzén, perunantuottaja, Nauvo, MTK-Varsinais-Suomen varhaisperunatoimikunnan puheenjohtaja, 040 565 6921
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Antti Lavonen, asiantuntija, peruna, MTK, 040 558 0512
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK, SLC, SBB: Biokaasusta uusi kasvuloikka – maa- ja metsätalous mukaan kiertotalouden green dealiin23.2.2026 11:04:07 EET | Tiedote
MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sitoutuvat vauhdittamaan agrobiomassojen hyödyntämistä osana kiertotalouden green dealia. Tavoitteena on kasvattaa biokaasun tuotantoa merkittävästi ja lisätä ravinteiden kierrätystä, mikä vahvistaa huoltovarmuutta ja avaa uusia tulovirtoja maataloudelle.
Suomessa syödään ruisleipää eniten maailmassa23.2.2026 07:59:00 EET | Tiedote
Ruisleipä on enemmän kuin leipä. Se on pala suomalaista arkea, sinnikkyyttä ja historiaa. Ruisleipäpäivää vietetään Kalevalan päivänä 28.2.2026. Silloin juhlistetaan kotimaista ruisleipää, jota suomalaiset syövät enemmän kuin kukaan muu maailmassa.
MTK: Itäisten raja-alueiden elinvoima on vahva turvallisuustekijä koko Euroopalle18.2.2026 14:47:20 EET | Tiedote
EU-komission tuore tiedonanto nostaa unionin itäiset ulkoraja-alueet keskeiseksi osaksi koko Euroopan turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä. MTK pitää linjausta tervetulleena. Järjestön mukaan sotilaallisen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden lisäksi panostaminen alueiden elinvoimaan on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta, ja erityisesti maa- ja metsätaloudella on merkittävä rooli ulkoraja-alueiden elinvoiman turvaamisessa. MTK muistuttaa kuitenkin, että ilman nopeita rahoituspäätöksiä konkreettiset vaikutukset voivat viivästyä vuosilla.
Ruoka-alan järjestöjen avoin kirje päättäjille, 18.2.2026: Reilut pelisäännöt turvaavat suomalaisen ruoan ja työpaikat18.2.2026 13:55:40 EET | Tiedote
Hallitus viimeistelee parhaillaan koko suomalaiselle ruoka-alalle merkittävää lakiesitystä. Elintarvikemarkkinalain uudistuksella halutaan turvata reilut pelisäännöt alan toimijoiden sopimuksissa sekä estää vahvan markkinavallan väärinkäyttö. Elintarvikkeiden tuotannosta vastaavat järjestöt MTK, SLC, SEL, MVL, ETL, Ammattiliitto Pro ja Loimu pitävät lakiuudistusta välttämättömänä.
Eduskunta sai hälyttävän katsauksen - tieverkon rapistuminen uhkaa koko Suomen kilpailukykyä13.2.2026 12:02:40 EET | Tiedote
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta sekä valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto saivat 13.2.2026 katsauksen Suomen raskaan liikenteen tilanteeseen ja tulevaisuuden kehityskulkuihin. Selvityksen esittelivät Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, INFRA ry, Koneyrittäjät ry, Metsäteollisuus ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Tieyhdistys ry sekä Destia Oy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme