Nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käyttö kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa – kasvu on selkeästi nopeampaa kuin Ruotsissa
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Masennuslääkkeiden käyttö nuorilla aikuisilla kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, etenkin nuorilla naisilla. Käyttö on lisääntynyt Suomessa selvästi enemmän kuin Ruotsissa. Vastaava kehitys nähdään myös alakouluikäisten lasten, erityisesti poikien, ADHD-lääkkeiden käytössä.
Kelan tuore tilastotarkastelu osoittaa, että masennuslääkkeiden käyttö on ollut Suomessa selvässä kasvussa 18–29-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Vuonna 2014 nuorista naisista 8 prosenttia ja nuorista miehistä 5 prosenttia osti masennuslääkkeitä vähintään kerran. Vuonna 2024 mennessä osuudet olivat nousseet jo lähes 18 prosenttiin naisilla ja 8 prosenttiin miehillä.
Myös alakouluikäisten lasten ADHD-lääkkeiden käyttö jatkoi edelleen kasvuaan. Vuonna 2024 lähes 11 prosenttia pojista ja vajaa 4 prosenttia tytöistä käytti ADHD-lääkitystä.
– ADHD-lääkkeiden käytön yleistyminen on ollut perustellusti esillä. Masennuslääkkeiden käytön yleistyminen on puolestaan jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Vaikka kasvuvauhti näyttää hidastuneen, käyttäjiä on nuorista naisista kuitenkin jo lähes viidennes, kertoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.
Suomessa masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttö on kasvanut voimakkaammin kuin Ruotsissa
Masennuslääkkeiden ja ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt myös muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa kasvu on ollut erityisen nopeaa.
Esimerkiksi vuonna 2016 nuorten masennuslääkkeiden käyttö oli Suomessa ja Ruotsissa suunnilleen yhtä yleistä. Vuoteen 2024 mennessä ero oli nuorilla naisilla kasvanut lähes viiteen prosenttiyksikköön.
Myös lasten, erityisesti pienten poikien, ADHD-lääkitys lisääntyy Suomessa nopeammin kuin Ruotsissa: viime vuonna suomalaisista 5–9-vuotiaista pojista jo vajaa 6 prosenttia käytti ADHD-lääkkeitä, kun Ruotsissa vastaava osuus oli reilu 2 prosenttia.
– Masennuslääkkeiden ja ADHD-lääkkeiden käytön kasvu on ollut Suomessa voimakasta paitsi Ruotsiin myös Norjaan ja Tanskaan verrattuna, toteaa Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
Tieto masennus- ja ADHD-lääkityksen merkityksestä osana hoitoa on puutteellista
Kelan tutkijoiden mukaan lääkkeiden käytön yleistymiskehityksen taustalla on todennäköisesti lukuisia tekijöitä. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien tunnistaminen sekä näihin liittyvä hoitoon hakeutuminen on ollut voimakkaassa kasvussa.
– Mieliala- ja ahdistuneisuusoireilu ovat tutkimusten mukaan yleistyneet etenkin nuorilla tytöillä ja naisilla. Masennustilojen sekä ahdistuneisuus- ja unihäiriöiden diagnoosit näkyvät yhä useammin myös nuorten naisten terveydenhuollon käyntitiedoissa, kertoo Vuori.
ADHD-oireilun kehityssuunta eroaa näytön suhteen mieliala- ja ahdistuneisuusoireilusta.
– Lasten ADHD-oireilun yleistymisestä ei ole selkeää tutkimusnäyttöä, mutta diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina voimakkaasti. Monet asiantuntijat Suomessa ovat huolissaan poikien virhediagnostiikasta ja lääkkeellisestä ylihoidosta, sanoo Vuori.
Tutkijat korostavat syvemmän ymmärryksen tarvetta siitä, miksi yhä useampi lapsi ja nuori käyttää lääkitystä ja mistä melko suuriksi kasvaneet erot verrokkimaihin nähden johtuvat. Tieto masennus- ja ADHD-lääkityksen merkityksestä osana hoitokokonaisuutta on myös puutteellista.
– Psyykenlääkkeiden käyttö on Suomessa yleisempää pienituloisten perheiden nuorilla. Jatkotutkimusta tarvitaan kuitenkin siitä, miten masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttö on viime vuosina yleistynyt erilaisista perhetaustoista tulevilla nuorilla, sanoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard.
Kelan asiantuntijat korostavat myös masennus- ja ADHD-lääkkeiden käytön väestöseurannan kehittämisen tärkeyttä. Kelan lähiaikoina julkaistava datasovellus esittää näiden lääkkeiden käyttäjien väestöosuuksia ikä- ja sukupuoliryhmittäin sekä koko maan tasolla että alueellisesti.
Lisätietoa
Tutkijat ja asiantuntijat ovat kirjoittaneet aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.
Yhteyshenkilöt
Miika VuorierikoistutkijaKela
Puh:020 634 1790miika.vuori@kela.fiKati SarnolaerikoistutkijaKela
Puh:020 635 7885kati.sarnola@kela.fiHeta MoustgaarderikoistutkijaKela
Puh:020 634 2087heta.moustgaard@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Karenserna för arbetslöshetsförmånerna skärps – FPA kan sänka utkomststödets grunddel7.1.2026 12:32:07 EET | Pressmeddelande
Riksdagen har godkänt lagändringar som gäller skärpning av karenserna för arbetslöshetsförmåner och reformen av utkomststödet. I fortsättningen kan arbetslösa få karens redan för en enda försummelse att söka jobb eller delta i sysselsättningsfrämjande service. Folkpensionsanstalten (FPA) kan i fortsättningen också sänka beloppet av utkomststödets grunddel för arbetslösa på grund av karens.
Työttömyystuen karenssit kiristyvät – Kela voi jatkossa alentaa toimeentulotuen perusosaa karenssin vuoksi7.1.2026 12:32:07 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Eduskunta on hyväksynyt lait työttömyystuen karenssien kiristyksestä ja toimeentulotuen uudistuksesta. Jatkossa työtön voi saada karenssin jo yhdestä työnhaun tai työllisyyspalveluihin osallistumisen laiminlyönnistä. Lisäksi Kela voi jatkossa alentaa työttömältä toimeentulotuen perusosan määrää karenssin vuoksi.
Stricter sanctions for unemployment benefits recipients – sanctions may lead to reduced social assistance7.1.2026 12:32:07 EET | Press release
Parliament has passed legislation introducing stricter rules concerning mandatory waiting periods (karenssi) for unemployment benefits and a reform of social assistance. Under the new legislation, employment services may impose the sanction of a mandatory waiting period on an unemployed person after just one failure to look for work or participate in employment services. Additionally, Kela may reduce the basic amount of social assistance as a consequence of a mandatory waiting period.
Forskningsfinansiering från FPA kan sökas 7.1–22.2.20267.1.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Ansökningstiden för FPA:s riktade forskningsfinansiering är 7.1–22.2.2026. I år kan man ansöka om finansiering för forskning som gäller fem olika teman. Besluten fattas i maj och offentliggörs i juni.
Kelan tutkimusrahoitusta voi hakea 7.1.–22.2.20267.1.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kelan kohdennettua KKRL-tutkimusrahoitusta voi hakea 22.2. asti. Rahoitusta voi hakea viiden eri aiheen tutkimukseen. Päätökset tutkimusrahoituksesta tehdään toukokuussa ja julkistetaan kesäkuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme