Nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käyttö kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa – kasvu on selkeästi nopeampaa kuin Ruotsissa

Kelan tuore tilastotarkastelu osoittaa, että masennuslääkkeiden käyttö on ollut Suomessa selvässä kasvussa 18–29-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Vuonna 2014 nuorista naisista 8 prosenttia ja nuorista miehistä 5 prosenttia osti masennuslääkkeitä vähintään kerran. Vuonna 2024 mennessä osuudet olivat nousseet jo lähes 18 prosenttiin naisilla ja 8 prosenttiin miehillä.

Myös alakouluikäisten lasten ADHD-lääkkeiden käyttö jatkoi edelleen kasvuaan. Vuonna 2024 lähes 11 prosenttia pojista ja vajaa 4 prosenttia tytöistä käytti ADHD-lääkitystä.

– ADHD-lääkkeiden käytön yleistyminen on ollut perustellusti esillä. Masennuslääkkeiden käytön yleistyminen on puolestaan jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Vaikka kasvuvauhti näyttää hidastuneen, käyttäjiä on nuorista naisista kuitenkin jo lähes viidennes, kertoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.

Suomessa masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttö on kasvanut voimakkaammin kuin Ruotsissa

Masennuslääkkeiden ja ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt myös muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa kasvu on ollut erityisen nopeaa.

Esimerkiksi vuonna 2016 nuorten masennuslääkkeiden käyttö oli Suomessa ja Ruotsissa suunnilleen yhtä yleistä. Vuoteen 2024 mennessä ero oli nuorilla naisilla kasvanut lähes viiteen prosenttiyksikköön.

Myös lasten, erityisesti pienten poikien, ADHD-lääkitys lisääntyy Suomessa nopeammin kuin Ruotsissa: viime vuonna suomalaisista 5–9-vuotiaista pojista jo vajaa 6 prosenttia käytti ADHD-lääkkeitä, kun Ruotsissa vastaava osuus oli reilu 2 prosenttia.

– Masennuslääkkeiden ja ADHD-lääkkeiden käytön kasvu on ollut Suomessa voimakasta paitsi Ruotsiin myös Norjaan ja Tanskaan verrattuna, toteaa Kelan erikoistutkija Miika Vuori.

Tieto masennus- ja ADHD-lääkityksen merkityksestä osana hoitoa on puutteellista

Kelan tutkijoiden mukaan lääkkeiden käytön yleistymiskehityksen taustalla on todennäköisesti lukuisia tekijöitä. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien tunnistaminen sekä näihin liittyvä hoitoon hakeutuminen on ollut voimakkaassa kasvussa.

– Mieliala- ja ahdistuneisuusoireilu ovat tutkimusten mukaan yleistyneet etenkin nuorilla tytöillä ja naisilla. Masennustilojen sekä ahdistuneisuus- ja unihäiriöiden diagnoosit näkyvät yhä useammin myös nuorten naisten terveydenhuollon käyntitiedoissa, kertoo Vuori.

ADHD-oireilun kehityssuunta eroaa näytön suhteen mieliala- ja ahdistuneisuusoireilusta.

– Lasten ADHD-oireilun yleistymisestä ei ole selkeää tutkimusnäyttöä, mutta diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina voimakkaasti. Monet asiantuntijat Suomessa ovat huolissaan poikien virhediagnostiikasta ja lääkkeellisestä ylihoidosta, sanoo Vuori.  

Tutkijat korostavat syvemmän ymmärryksen tarvetta siitä, miksi yhä useampi lapsi ja nuori käyttää lääkitystä ja mistä melko suuriksi kasvaneet erot verrokkimaihin nähden johtuvat. Tieto masennus- ja ADHD-lääkityksen merkityksestä osana hoitokokonaisuutta on myös puutteellista.

– Psyykenlääkkeiden käyttö on Suomessa yleisempää pienituloisten perheiden nuorilla. Jatkotutkimusta tarvitaan kuitenkin siitä, miten masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttö on viime vuosina yleistynyt erilaisista perhetaustoista tulevilla nuorilla, sanoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard.

Kelan asiantuntijat korostavat myös masennus- ja ADHD-lääkkeiden käytön väestöseurannan kehittämisen tärkeyttä. Kelan lähiaikoina julkaistava datasovellus esittää näiden lääkkeiden käyttäjien väestöosuuksia ikä- ja sukupuoliryhmittäin sekä koko maan tasolla että alueellisesti.

Lisätietoa

Tutkijat ja asiantuntijat ovat kirjoittaneet aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.