Nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käyttö kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa – kasvu on selkeästi nopeampaa kuin Ruotsissa
4.6.2025 06:00:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Masennuslääkkeiden käyttö nuorilla aikuisilla kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, etenkin nuorilla naisilla. Käyttö on lisääntynyt Suomessa selvästi enemmän kuin Ruotsissa. Vastaava kehitys nähdään myös alakouluikäisten lasten, erityisesti poikien, ADHD-lääkkeiden käytössä.
Kelan tuore tilastotarkastelu osoittaa, että masennuslääkkeiden käyttö on ollut Suomessa selvässä kasvussa 18–29-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Vuonna 2014 nuorista naisista 8 prosenttia ja nuorista miehistä 5 prosenttia osti masennuslääkkeitä vähintään kerran. Vuonna 2024 mennessä osuudet olivat nousseet jo lähes 18 prosenttiin naisilla ja 8 prosenttiin miehillä.
Myös alakouluikäisten lasten ADHD-lääkkeiden käyttö jatkoi edelleen kasvuaan. Vuonna 2024 lähes 11 prosenttia pojista ja vajaa 4 prosenttia tytöistä käytti ADHD-lääkitystä.
– ADHD-lääkkeiden käytön yleistyminen on ollut perustellusti esillä. Masennuslääkkeiden käytön yleistyminen on puolestaan jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Vaikka kasvuvauhti näyttää hidastuneen, käyttäjiä on nuorista naisista kuitenkin jo lähes viidennes, kertoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.
Suomessa masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttö on kasvanut voimakkaammin kuin Ruotsissa
Masennuslääkkeiden ja ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt myös muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa kasvu on ollut erityisen nopeaa.
Esimerkiksi vuonna 2016 nuorten masennuslääkkeiden käyttö oli Suomessa ja Ruotsissa suunnilleen yhtä yleistä. Vuoteen 2024 mennessä ero oli nuorilla naisilla kasvanut lähes viiteen prosenttiyksikköön.
Myös lasten, erityisesti pienten poikien, ADHD-lääkitys lisääntyy Suomessa nopeammin kuin Ruotsissa: viime vuonna suomalaisista 5–9-vuotiaista pojista jo vajaa 6 prosenttia käytti ADHD-lääkkeitä, kun Ruotsissa vastaava osuus oli reilu 2 prosenttia.
– Masennuslääkkeiden ja ADHD-lääkkeiden käytön kasvu on ollut Suomessa voimakasta paitsi Ruotsiin myös Norjaan ja Tanskaan verrattuna, toteaa Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
Tieto masennus- ja ADHD-lääkityksen merkityksestä osana hoitoa on puutteellista
Kelan tutkijoiden mukaan lääkkeiden käytön yleistymiskehityksen taustalla on todennäköisesti lukuisia tekijöitä. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien tunnistaminen sekä näihin liittyvä hoitoon hakeutuminen on ollut voimakkaassa kasvussa.
– Mieliala- ja ahdistuneisuusoireilu ovat tutkimusten mukaan yleistyneet etenkin nuorilla tytöillä ja naisilla. Masennustilojen sekä ahdistuneisuus- ja unihäiriöiden diagnoosit näkyvät yhä useammin myös nuorten naisten terveydenhuollon käyntitiedoissa, kertoo Vuori.
ADHD-oireilun kehityssuunta eroaa näytön suhteen mieliala- ja ahdistuneisuusoireilusta.
– Lasten ADHD-oireilun yleistymisestä ei ole selkeää tutkimusnäyttöä, mutta diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina voimakkaasti. Monet asiantuntijat Suomessa ovat huolissaan poikien virhediagnostiikasta ja lääkkeellisestä ylihoidosta, sanoo Vuori.
Tutkijat korostavat syvemmän ymmärryksen tarvetta siitä, miksi yhä useampi lapsi ja nuori käyttää lääkitystä ja mistä melko suuriksi kasvaneet erot verrokkimaihin nähden johtuvat. Tieto masennus- ja ADHD-lääkityksen merkityksestä osana hoitokokonaisuutta on myös puutteellista.
– Psyykenlääkkeiden käyttö on Suomessa yleisempää pienituloisten perheiden nuorilla. Jatkotutkimusta tarvitaan kuitenkin siitä, miten masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttö on viime vuosina yleistynyt erilaisista perhetaustoista tulevilla nuorilla, sanoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard.
Kelan asiantuntijat korostavat myös masennus- ja ADHD-lääkkeiden käytön väestöseurannan kehittämisen tärkeyttä. Kelan lähiaikoina julkaistava datasovellus esittää näiden lääkkeiden käyttäjien väestöosuuksia ikä- ja sukupuoliryhmittäin sekä koko maan tasolla että alueellisesti.
Lisätietoa
Tutkijat ja asiantuntijat ovat kirjoittaneet aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.
Yhteyshenkilöt
Miika VuorierikoistutkijaKela
Puh:020 634 1790miika.vuori@kela.fiKati SarnolaerikoistutkijaKela
Puh:020 635 7885kati.sarnola@kela.fiHeta MoustgaarderikoistutkijaKela
Puh:020 634 2087heta.moustgaard@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Kela-korvatut taksimatkat ovat lyhentyneet – Kela julkaisi kuntakohtaiset matkakorvaustiedot näyttävän sovelluksen29.5.2026 09:20:20 EEST | Tiedote
Kela-korvattujen taksimatkojen mediaanipituus on lyhentynyt 2 kilometriä vuoteen 2023 verrattuna. Valtaosassa kunnista muutokset matkojen pituudessa ovat hyvin pieniä. Valtakunnallisesti keskitetty järjestelmä on taloudellisesti tehokas ja asiakkaiden kannalta toimiva.
Hallituksen esitys pankki- ja tilitietojen hyödyntämisestä nopeuttaisi etuuksien käsittelyä Kelassa ja toisi merkittäviä säästöjä28.5.2026 11:52:39 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä pankki- ja tilitietojen hyödyntämisestä ei ole kyse uusista tiedoista tai oikeudesta saada koko väestön tilitietoja. Kyse on toimeentulo- ja asumistukia hakevien asiakkaiden asioinnin sujuvoittamisesta sekä tietoturvallisesta tavasta toimittaa jo nyt vaadittavat tiedot Kelalle.
Utkomststödets grunddel sänktes för över 5 700 stödtagare i april – nästan 12 000 undvek en sänkning28.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det grundläggande utkomststödets grunddel sänktes för sammanlagt 5 700 mottagare i april 2026. En av de mest betydande följderna av den lagändring som trädde i kraft i februari är att man har lyckats hänvisa de kunder som lever enbart på utkomststöd till att anmäla sig som sökande av heltidsarbete och ansöka om förmåner som är primära i förhållande till utkomststödet. En annan viktig följd är att sänkningarna är större än tidigare – nästan alla uppgår till 50 procent.
Toimeentulotuen perusosaa alennettiin huhtikuussa yli 5 700 tuensaajalta – lähes 12 000 asiakasta välttyi tuen alentamiselta28.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Perustoimeentulotuen perusosaa alennettiin yhteensä 5 700 saajalta huhtikuussa 2026. Helmikuussa voimaan tulleen lainmuutoksen merkittävimpiä seurauksia on se, että toimeentulotuen varassa olevia asiakkaita on onnistuttu ohjaamaan kokoaikatyön hakijoiksi ja toimeentulotukeen nähden ensisijaisille tuille. Toinen keskeinen seuraus on se, että alentamiset ovat aiempaa suurempia: lähes kaikilla 50 prosenttia.
Folkpensionsanstaltens kulturhistoriskt betydelsefulla huvudkontor i behov av grundläggande renovering – användningen kan upphöra senast 202927.5.2026 14:27:32 EEST | Pressmeddelande
Folkpensionsanstaltens huvudkontor är i brådskande behov av renovering. Huvudkontoret har ritats av Alvar Aalto och finns i Helsingfors. Den grundläggande renoveringen som nu behövs kan inte täckas med Folkpensionsanstaltens (FPA) medel för verksamhetsutgifter.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme