Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri

4.6.2025 07:05:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.

Tekoälyn luoma havainnollistus protoniemissiosta, jossa astatiinin ytimestä poistuu yksi protoni.
Tekoälyn luoma havainnollistus protoniemissiosta, jossa astatiinin ytimestä poistuu yksi protoni.

Atomin ytimien radioaktiivinen hajoaminen on ollut eräs ydinfysiikan kulmakivistä jo ydintutkimuksen alkuajoista asti. Nyt Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on onnistuttu tuottamaan uusi, toistaiseksi raskain atomiydin, jonka hajoamismuotona on protoniemissio. 

- Protoniemissio on harvinainen radioaktiivisuuden muoto, jossa ydin emittoi protonin päästäkseen kohti vakaampia ytimiä, kertoo väitöskirjatutkija Henna Kokkonen Jyväskylän yliopistosta.

Lyhytikäisten ytimien tutkiminen ei ole helppoa, muttei mahdotonta

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden löytämä uusi ydin on astatiinin kevein tunnettu isotooppi, 188At, joka koostuu 85 protonista ja 103 neutronista. 188At kaltaisten, hyvin lyhytikäisten ytimien, tutkiminen on haastavaa ja vaatii tarkat mittauslaitteistot sekä -järjestelmät. 

- Atomiydin tuotettiin fuusio-höyrystysreaktiossa törmäyttämällä strontiumionisuihkua hopeakohtioon. Kaikista reaktiossa tuotetuista fuusiotuotteista uusi isotooppi onnistuttiin erottamaan RITU rekyylierottelijan ilmaisinlaitteistolla, selventää akatemiatutkija Kalle Auranen Jyväskylän yliopistosta. 

Tutkimus paljasti uusia havaintoja raskaista ytimistä

Kokeellisten mittaustulosten lisäksi työssä laajennettiin teoreettista mallia, jonka ansiosta mitattuja tuloksia ymmärrettiin laajemmin. Ytimen tulkittiin olevan vahvasti prolaatti eli ”vesimelonin muotoinen”.

- Ytimen ominaisuuksia tutkittaessa huomasimme ytimen valenssiprotonin olevan erityisen vahvasti kiinni ytimessä. Tulkitsimme tämän johtuvan niin kutsutusta Thomasin ja Ehrmanin ilmiöstä, jota ei ole aiemmin yrityksistä huolimatta havaittu näin raskailla ytimillä, kertoo Kokkonen. 

Tutkimus on osa Henna Kokkosen väitöskirjatyötä.

Tutkimus on jatkoa pro gradu -tutkielmaan

Tutkimus on osa Kokkosen väitöskirjatyötä, ja se on suoraa tieteellistä jatkoa hänen pro gradu -tutkielman yhteydessä julkaistulle uudelle atomiytimelle, 190-astatiinille. Tutkimus julkaistiin Physical Review C - julkaisusarjassa vuonna 2023.

- Isotooppilöydöt ovat maailmanlaajuisesti harvinaisia ja tämä on jo toinen kerta, kun saan olla mukana tekemässä historiaa. Jokainen koe on haastava ja tuntuu upealta tehdä tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään paremmin materian rajoja ja atomiytimien rakennetta, iloitsee Kokkonen.

Tutkimusartikkeli on kirjoitettu osana kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, johon kuuluu myös teoreettisen ydinfysiikan asiantuntijoita. Tutkimusartikkeli julkaistiin erittäin arvostetussa Nature Communications -lehdessä 29.5.2025.

Artikkelin tiedot:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Henna Kokkonen, henna.e.kokkonen@jyu.fi
Akatemiatutkija Kalle Auranen, kalle.e.k.auranen@jyu.fi

Kuvat

Tekoälyn luoma havainnollistus protoniemissiosta, jossa astatiinin ytimestä poistuu yksi protoni.
Tekoälyn luoma havainnollistus protoniemissiosta, jossa astatiinin ytimestä poistuu yksi protoni.
Lataa
Tutkimus on osa Henna Kokkosen väitöskirjatyötä.
Tutkimus on osa Henna Kokkosen väitöskirjatyötä.
Lataa

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Aikuiset oppivat vieraan kielen puheäänteitä nopeasti – yhdessä oppiminen voi vauhdittaa oppimista15.9.2026 09:03:14 EEST | Tiedote

Aikuiset voivat oppia vieraan kielen uusia puheäänteitä huomattavasti nopeammin kuin aiemmin on ajateltu. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa suomenkieliset aikuiset oppivat havaitsemaan mandariinikiinan sävelkulkuja jo neljän tunnin harjoittelun jälkeen. Tulokset viittaavat myös siihen, että toisen oppijan läsnäolo voi tukea oppimista erityisesti sen alkuvaiheessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye