Standardointi vahvistaa Suomen talouskasvua – nyt on kullanarvoinen tilaisuus

Standardoinnin rooli nousi otsikoihin, kun Euroopan komissio esitteli toukokuussa suunnitelman Euroopan Unionin sisämarkkinoiden kaupan esteiden purkamiseksi. Esteiden merkitys on mittava, sillä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan ne vastaavat tavaroissa lähes 50 prosentin ja palveluissa jopa 110 prosentin tuontitulleja, jotka päätyvät yritysten ja kuluttajien maksettaviksi.

”Suomessa sisämarkkinoiden esteiden purkamisella on suuri rooli, sillä yli puolet viennistämme suuntautuu EU-maihin. Menestyminen sisämarkkinoilla ja kilpailukyvyn vahvistaminen vaativat tuotteilta ja palveluilta EU-lainsäädännön vaatimusten täyttymistä. Tässä työssä helpoin ja usein aliarvioitukin tapa on hyödyntää yhdenmukaistettuja standardeja”, Brunou muistuttaa.

Standardointi edistämään strategista kilpailukykyä

Euroopan komissio on ilmoittanut varapuheenjohtaja Stéphane Séjournén suulla haluavansa vauhdittaa EU-alueen talouskasvua, edistää sisämarkkinoita ja helpottaa tuotteiden tuomista markkinoille vahdittamalla eurooppalaisten standardien syntymistä.

”Tätä myös me haluamme. Emme ole siinä asemassa, että Séjourné yksin meitä kuuntelisi, mutta eurooppalaisia kattojärjestöjä komissiossa kuunnellaan. Jotta Suomen näkemys eurooppalaisista standardeista tulee esiin, meidän on oltava vahvasti mukana niissä asiantuntijoiden pöydissä, joissa standardointia yhteistyössä tehdään”, Brunou korostaa.

Standardointi parantaa tuotteiden ja palveluiden laatua, turvallisuutta ja yhteensopivuutta, edistää innovaatioiden kaupallistamista ja markkinoillepääsyä sekä vahvistaa talouskasvua. Globaalin kilpailun kiristyessä standardeja käytetään strategisena kilpailukykyä edistävänä työkaluna.

”Suomesta löytyy vahvaa alan osaamista, mutta siihen tulee panostaa nykyistä määrätietoisemmin. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistämässä hallitusohjelman mukaisesti kansallisen standardointistrategian valmistelua, mikä on hyvä signaali”, Brunou toteaa.

Sata vuotta standardointia – ruuveista robotiikkaan

Ensimmäiset standardit tulivat Suomeen 100 vuotta sitten. Suomen teollistuminen 1900-luvulla onkin pitkälti aktiivisen standardointityön tulosta. Historia on ruuveissa ja teräksessä, mutta tänä päivänä puhutaan muun muassa robotiikasta, avaruusteknologiasta, kyberturvallisuudesta, hiilidioksidin talteenotosta, drooniteknologiasta, kriittisistä materiaaleista ja veden huoltovarmuudesta.

Suomessa standardointiin osallistuu vain noin tuhat yritystä, joten potentiaalia ja tilaa standardointityön aktiivisille edistäjille riittää. Brunou korostaa standardoinnin muuttuvaa ja kasvavaa roolia sekä alan osaamisen hyödyntämisen tärkeyttä. Standardoinnissa ollaan tänä päivänä siinä tilanteessa, missä kyberturvallisuus oli reilut kymmenen vuotta sitten.

”Tuolloin ajateltiin yleisesti, että kyberturvallisuus on supertärkeää, mutta sitä ymmärtävät vain alan asiantuntijat. Nyt kyberturvallisuudesta puhuvat kaikki ja siitä on tullut osa arkea. On aika tehdä standardoinnille sama”, kyberturvallisuuden parissa pitkään työskennellyt Brunou tuumii.

Suomi määrittelemään kansainvälisen kaupan pelisääntöjä

Standardit vaikuttavat Brunoun mukaan jollakin tavalla jokaisen ihmisen työhön ja elämään sekä jokaisen yrityksen tuotteisiin ja palveluihin. Standardien muuttuvasta ja merkityksellisestä roolista kertoo sekin, että uusiin asioihin on pystyttävä reagoimaan aiempaa nopeammin.

”Tällä hetkellä kolme vuotta on lyhyt aika eurooppalaisen harmonisoidun standardin kehittämisessä. Tämän päivän asiat, kuten tekoäly, tietoturva tai kestävä kehitys eivät kuitenkaan voi odottaa vuosikausia. Meidän on oltava valmiina  siihen, mitä tapahtuu nyt sekä siihen, mikä on todellisuutta seuraavan vuosikymmenen aikana. Ennakointi on yhä tärkeämpää”, Brunou korostaa.

”Standardoinnin merkitys nähdään merkityksellisempänä kuin koskaan. Jotta voimme toimia koko maailman kanssa, meidän on paitsi työskenneltävä yhteisissä standardointipöydissä, myös ymmärrettävä standardoinnin strateginen merkitys. On hyödynnettävä mahdollisuutemme lisätä rooliamme eurooppalaisessa standardointiosaamisessa ja olla mukana määrittelemässä kansainvälisen kaupan pelisääntöjä.”