Pia Keski-Jaskarin kolumni: Luonnon terveystarkastus - ympäristön radioaktiivisuuden seuranta on tärkeää

Ympäristötarkkailun merkitys kasvaa jatkuvasti – vastuullisuus ja ympäristön huomioiminen ovat yhä tärkeämpiä osia kestävää kehitystä ja yhteistä tulevaisuuttamme. Enää ei riitä, että varmistamme ympäristön turvallisuuden ihmisten terveyden näkökulmasta. Jotta voimme hillitä ilmastonmuutosta ja turvata luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin, ympäristötietoisuuden täytyy olla mukana kaikessa toiminnassa. Meidän jokaisen pitää muistaa se, ja yritysten sekä valtioiden pitää kantaa vastuunsa asiassa.

Ympäristön tilan seuranta antaa arvokasta tietoa siitä, miten ekosysteemi toimii ja kuinka erilaiset ihmisen toiminnot vaikuttavat luontoon. Tämän tiedon avulla voimme havaita muutoksia ajoissa, edistää hyviä muutoksia, puuttua ongelmiin ajoissa ja ehkäistä laajempia vahinkoja. Seuranta ei siis ole pelkkää valvontaa, vaan se on tärkeä osa vastuullista toimintaa.

Ympäristön säteilyä seurataan Suomessa

STUKin ympäristövalvonnan kohdentaminen perustuu riskien arviointiin. Seurantakohteet on valittu siten, että ne edustavat sekä radioaktiivisten aineiden leviämisreittejä (ilma, vesi, maaperä) että ihmisten altistusreittejä (ravinto, ilma, ulkoinen altistus). Näytteet kerätään edustavasti, eli ne kuvastavat alueen todellista tilaa. Näytteiksi valitaan kasveja ja eläimiä, jotka keräävät tehokkaasti radioaktiivisia aineita itseensä. Seuranta täytyy suunnitella huolella: näytteistä täytyy saada riittävästi tietoa, mutta turhaa tarkkailua tulee välttää.

STUK seuraa ympäristön radioaktiivisuutta järjestelmällisesti ja arvioi, mitä se merkitsee ihmisen turvallisuuden kannalta. Seurantaa varten on useita tarkkailuohjelmia eri tarkoituksia varten. Näistä merkittävin on valtakunnallinen ympäristövalvontaohjelma, joka kattaa koko maan. Seurannan ansiosta voimme olla varmoja, että pystymme reagoimaan mahdollisiin muutoksiin nopeasti ja oikein riippumatta siitä, mikä muutoksen aiheuttaa. Onnettomuuksien lisäksi seurannalla havaitaan säteilytoiminnan aiheuttamat päästöt, mahdollinen pahantahtoinen toiminta sekä esimerkiksi rajojemme ulkopuolelta kulkeutuvat radioaktiiviset aineet. STUKissa ohjelma on suunniteltu niin, että havaitsemme hyvin pienetkin muutokset, laskemme niistä aiheutuvat säteilyannokset ihmisille ja ohjaamme tarvittaessa suojaavia toimenpiteitä. Jatkuva seurantatyö pitää myös yllä asiantuntijoidemme osaamista ja kykyämme toimia oikein poikkeavissa säteilytilanteissa.

Toinen keskeinen ohjelma on Itämeren radioaktiivisuuden valvontaohjelma. Itämeri on ekologisesti haavoittuva ja lähes suljettu meri, johon radioaktiiviset aineet voivat kertyä pitkäksi aikaa. Tšernobylin onnettomuuden ja ilmakehässä tehtyjen ydinasekokeiden jäljet ovat yhä nähtävissä mittaustuloksissa. Ympäristövaikutusten seuranta auttaa ymmärtämään, mitkä säteilytasot ovat turvallisia ihmisille ja meriympäristölle. Lisäksi se tarjoaa päätöksenteon tueksi tietoa tarvittavista suojelutoimista. Esimerkiksi cesium-137-aktiivisuuspitoisuutta Itämeren kalanäytteissä käytetään ympäristön tilan indikaattorina. Kun pitoisuudet pysyvät alle kynnysarvojen, voidaan todeta, että Itämeren ympäristön tila on hyvä. Kynnysarvot pitoisuuksille ovat merivedessä alle 40 becquereliä kuutiometrissä ja kalassa alle 20 becquereliä kilogrammassa.  Lisäksi seurantatulosten perusteella on määritelty Itämeren radioaktiivisuudelle taso, jonka alapuolelle pyritään pääsemään. Tämä vastaa tasoa ennen Tšernobylin onnettomuutta. Tämä ohjelma on siis tärkeä osa pitkäjänteistä työtä Itämeren tilan turvaamiseksi.

Kolmas tärkeä valvontaohjelma keskittyy ydinvoimalaitosten ympäristöön. Ydinvoimalaitosten ympäristön tarkkailulla haluamme tietää, miten ydinvoimalaitoksen toiminta vaikuttaa sen ympäristöön lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Seurannalla varmistumme myös siitä, että ydinvoimalaitosten päästöt pysyvät sallituissa rajoissa. Pitoisuudet ydinvoimalaitosten ympäristössä ovat niin pieniä, että tuloksia ei käytetä arvioitaessa ympäristön eniten altistuneen henkilön säteilyannosta. Tarkempi arvio säteilyannoksesta saadaan voimalaitosten omien päästömittausten tuloksista. Merkittävin asia ympäristötarkkailussa onkin juuri ympäristön vaikutusten havaitseminen ja niiden arviointi. Siksi tarkkailun kohteeksi on valittu myös eliöitä, jotka eivät ole olennaisia ihmisten altistuksen kannalta. Ydinvoimalaitosten ympäristössä valvonta tukee myös valmiuksia reagoida mahdollisiin onnettomuuksiin nopeasti ja tehokkaasti, kun näytteenottoverkostot ovat olemassa. Ydinvoimalaitosten lisäksi ympäristön radioaktiivisuuden tarkkailua tehdään kaivosten ympäristössä.

Kaikki ympäristön seurantaohjelmat perustuvat lainsäädäntöön, EU-direktiiveihin ja kansainvälisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat seuraamaan ympäristön radioaktiivisuutta. Valvonta ja seuranta on yksi STUKin lakisääteisistä tehtävistä. Noin 20 prosenttia STUKin ympäristön radioaktiivisuuden seurantakokonaisuudesta veloitetaan valvottaviltamme kuten muukin STUKin valvonta ja loput rahoitetaan valtion budjetista.

Entä jos ympäristötarkkailua ei tehtäisi?

Ilman jatkuvaa tarkkailua radioaktiivisia aineita voisi päätyä tietämättämme luontoon tai ravintoketjuun. Voisimme siten juoda saastunutta juomavettä tai syödä saastunutta ravintoa. Jos meillä ei olisi tietoa radioaktiivisten aineiden pitoisuuksista ympäristössä, ihmisten luottamus ja turvallisuuden tunne heikentyisivät. Tämä vaikuttaisi yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin sellaisessakin tapauksessa, jossa varsinainen säteilyaltistus olisi ihmisten ja ympäristön terveyden kannalta vähäistä. Vaikutukset esimerkiksi kalastukseen, matkailuun, kiinteistöjen arvoon ja muuhun elinkeinoon, kuten elintarvikkeiden vientiin, voisivat olla huomattavia. Säteilyyn liittyvien pelkojen ja tuntemusten takia onkin olennaista, että STUKissa on tarkka ja ajantasainen tieto ympäristön säteilytilanteesta, kyky tunnistaa ja reagoida sekä viestiä poikkeamista avoimesti, ymmärrettävästi ja ajantasaisesti. Tämä on merkittävää koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja toimintaedellytyksien turvaamisen kannalta. Päätöksenteon on perustuttava mitattuun ja tutkittuun tietoon, ei arvailuun.

Olemme seuranneet STUKissa ympäristön radioaktiivisuutta järjestelmällisesti jo vuosikymmenten ajan. Tutkimusten, selvitysten ja raporttien ansiosta asiantuntemuksemme on vahvaa ja monipuolista. Jotta tämä korkea osaamistaso säilyy myös tulevaisuudessa, on siihen panostettava määrätietoisesti. Kuten kaikessa syväosaamisessa, asiantuntemuksen kasvattaminen vaatii aikaa, omakohtaista tekemistä ja aktiivista osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön.

Ympäristötarkkailu on luonnon oma terveystarkastus. Se on elintärkeä perusta luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiselle sekä kestävälle tulevaisuudelle. Ympäristötarkkailu on osa säteilyturvallista hyvinvointia.

Kolumnin kirjoittaja Pia Keski-Jaskari on Säteilyturvakeskuksen Mittaukset ja ympäristön säteilyvalvonta -osaston johtaja