Tutkimus: Yhä harvempi eläkeläinen haluaisi tehdä töitä

Työeläkeyhtiö Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeajan talouteen ja varautumiseen liittyviä asioita, kuten eläkeläisten taloudellista tilannetta sekä talous- ja digitaitoja. Myös työkykyä ja -halua kartoitettiin. Kyselyyn vastasi 1 069 eläkeläistä joulu-tammikuun aikana.

Noin puolet kokee oman työkykynsä hyväksi

Hieman reilu puolet (51 %) vastaajista kertoo, että jaksaisi yhä töissä. Täysin tai jokseenkin eri mieltä jaksamisestaan on vajaa kolmannes (31 %). Viime vuoteen verrattuna kokemus omasta työkyvystä heikentyi hieman.

Oma terveydentila olikin merkittävin syy aikaistaa eläkkeelle jäämistä. Lähes neljä kymmenestä vastaajasta kertoo aikaistaneensa eläkkeelle siirtymistään terveydentilansa vuoksi. Tämän joukon osuus nousi vuoden takaisesta kyselystä hieman.

- Vaikka yleisesti eläkkeelle siirtyneet voivat hyvin, tilanne on kehittynyt vuodessa huolestuttavaan suuntaan. Ennakoivilla työkykytoimilla työnantajat voivat tukea työntekijöidensä jaksamista ja auttaa heitä jatkamaan työelämässä pidempään, toteaa Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen.

Mahdollisuuksia osa-aikatyöhön tarvitaan lisää

Kuusi kymmenestä tutkimukseen vastanneesta eläkeläisestä toivoo voivansa työskennellä vielä eläkkeen rinnalla. Kolmasosa on näin jo tehnyt. Useimmat vastaajat haluaisivat tehdä osa-aikatyötä, mutta aiempi työnantaja on tarjonnut jatkomahdollisuuksia vain noin joka kolmannelle. Työhaluisten eläkeläisten määrä on pudonnut vuodessa merkittävästi, kun vielä viime vuonna työhaluisia oli 67 prosenttia. Samaan aikaan Suomen työllisyystilanne on heikentynyt ja työttömien määrä on noussut.

- Tarvitaan nykyistä aktiivisempaa vuoropuhelua eläkeläisten tai eläkeikää lähestyvien ja työnantajien välillä, jotta työpaikkojen käytännöt mahdollistaisivat osa-aikaisen työn tekemisen. Se ei olisi tärkeää pelkästään eläkeläisten hyvinvoinnin ja toimeentulon kannalta, vaan myös työnantajilla olisi mahdollisuus hyödyntää nykyistä paremmin konkareiden osaamista ja heidän mukanaan poistuvaa hiljaista tietoa, Vatanen kertoo.

Eläkeläisten työskentelyhalukkuutta on kartoitettu vuosina 2014 sekä 2021–2025.

Työn muokkaamiselle selvä tarve

Kuusi kymmenestä keskustelee eläkeaikeista työpaikallaan vasta lopullisen päätöksen jälkeen tai ei lainkaan. Vain joka yhdeksäs työntekijä keskustelee eläkeaikeistaan ennen alustavan päätöksensä tekemistä. Esihenkilö on keskustelun aloitteentekijä vain harvoin (6 %).

Yli puolet kokee, ettei töissä jatkamisen mahdollisuuksista edes keskusteltu, ja vain noin joka neljäs kokee työantajan aktiivisesti kannustaneen jatkamaan töissä pidempään.

- Eläkeaikeista tulisi keskustella nykyistä rohkeammin. Eläkkeelle siirtyminen ei ole pelkkä päätös lähdöstä, vaan tilaisuus pohtia erilaisia vaihtoehtoja. Yksilöllisille ratkaisuille löytyy tilaa, kun työuran loppuvaihetta tarkastellaan joustavana eikä ennalta määrättynä reittinä. Tämä hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa, Vatanen kannustaa.

FAKTA: Ennakoiden eläkkeelle 2025 -tutkimus

• Ilmarisen tutkimus selvitti eläkeajan ennakointiin liittyviä asioita kuten eläkeläisten taloudellista tilannetta sekä talous- ja digitaitoja.
• Kyselyyn vastasi joulu–tammikuussa 1 069 Ilmarisen eläkkeensaajaa, ja vastausprosentti oli 36 %. Osa vastaajista oli ollut eläkkeellä 2–4 kuukautta, osa yli vuoden ja osa yli viisi vuotta.
• Tulokset kuvaavat hyvin alle 75-vuotiaita yksityisen sektorin eläkkeensaajia.
• Tulokset julkaistiin Ilmarisen ja Vanhuustyön keskusliiton iAreena-webinaarissa 6.2.2025. Ilmarinen toteutti kyselytutkimuksen eläkeläisille jo 14. kerran.
  
  

Lisätietoja:

Jouni Vatanen, tutkija, Ilmarinen, p. 050 571 2309, jouni.vatanen[at]ilmarinen.fi

Tutkimuksen liitemateriaali (pdf)