Vapriikki

Vapriikissa avautuu Muinais-DNA: avain menneisyyteen -näyttely

Jaa

Miltä menneisyyden ihmiset näyttivät, mistä he tulivat ja millaisia jälkiä he jättivät meihin? Vapriikin Muinais-DNA: Avain menneisyyteen -näyttely vie museokävijän aikamatkalle menneisyyden ihmisten elämään uusimman tieteellisen tutkimuksen keinoin. Samalla selviää, millaisia jälkiä he ovat jättäneet meihin.

Näyttelyn avajaisia vietetään 12.6. illalla, avajaisiin voi osallistua ostamalla pääsylipun museoon. Median edustajilla on mahdollisuus tutustua näyttelyyn etukäteen, varaa oma aikasi: viestintäasiantuntija Tähtitalvikki Poikajärvi, puh. 0503211189.

Ihmisten lisäksi näyttelyssä käsitellään myös eläinten DNA-tutkimuksia, jotka kertovat kotieläinten historiasta.
Ihmisten lisäksi näyttelyssä käsitellään myös eläinten DNA-tutkimuksia, jotka kertovat kotieläinten historiasta. Kuva Ulla Nordfors/Vapriikki

Kiinnostava DNA

Muinais-DNA on kauan sitten eläneiden eliöiden perimää, jota voidaan eristää muun muassa ihmisten tai eläinten luista tai kasvien jäänteistä. Viime vuosikymmeninä muinais-DNA:sta on tullut keskeinen tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan tarkastella menneisyyden muuttoliikkeitä, sairauksia ja jopa ihmisten yksilöllisiä ominaisuuksia. Näyttelyn laboratoriossa tutustutaan muinais-DNA:han ja sen tutkimukseen. Laboratoriosta sukelletaan menneisyyteen, missä museokävijä kohtaa tieteellisen tutkimuksen avulla ennallistettuja ihmisiä ja yksityiskohtia heidän elämästään.

-DNA-tutkimukset ovat antaneet muun muassa viitteitä ihmisten ulkonäöstä ja terveydentilasta sekä paljastaneet ajatuksia herättävää tietoa sukulaisuuksista ja sukupuolesta, kertoo näyttelyn projektipäällikkö, tutkija Ulla Nordfors.

Näyttely sukeltaa myös ihmislajin varhaisvaiheisiin.

-Näyttelyssä selviää, minkälaisia olivat kymmeniä tuhansia vuosia sitten eläneet neandertalinihminen ja denisovanihminen, ja miten he liittyvät nykyisin eläviin ihmisiin, sanoo Nordfors.

-Tietoa saadaan myös siitä, millainen on ollut Suomen alueen väestöhistoria kautta aikojen.

Maahanmuuttoa esihistoriallisella ajalla

Kivikaudella Suomen alueella eli erilaisia ryhmiä, joista näyttelyssä esiin on nostettu kampakeraamisen kulttuurin metsästäjä-keräilijät (n. 5000–3000 eaa.) sekä nuorakeraamisen kulttuurin paimentolaiset (n. 2500–1900 eaa.), joiden mukana alueelle tuli ensimmäisiä kotieläimiä.

-Nämä ryhmät erosivat toisistaan paitsi kulttuurisesti, mahdollisesti myös geneettisesti. Näyttelyssä nähdäänkin molempien kulttuurien hautaennallistukset sekä alkuperäisiä esinelöytöjä.

Uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen perustuva kampakeraamisen haudan ennallistus on vaikuttava: vainaja on kääritty punamullalla maalattuihin riistaeläimen taljoihin ja varustettu kasvoja peittävällä savinaamiolla, jonka silmien kohdalla on meripihkarenkaat. Nuorakeraamisen väestön hautaustavat puolestaan erosivat aiemmasta selvästi: vainajat haudattiin kyyryasennossa kyljellään, kotieläimen taljalla maaten.

-Pronssikaudella (n. 1500–500 eaa.) Suomen alueelle saapui uutta perimää ainakin idästä, ja rautakaudella ajanlaskun alun tienoilla todennäköisesti etelästä. Nykyisin tiedetäänkin, että nykysuomalaisten geneettinen tausta on monipuolinen yhdistelmä eri aikoina ja eri suunnista saapuneita ihmisryhmiä, Nordfors kertoo.

DNA ei kuitenkaan yksin kerro kaikkea menneisyydestä. Siksi näyttelyssä tarkastellaan ihmistä myös esineiden, hautalöytöjen ja vaatteiden kautta. Ne kertovat ihmisten arjesta, uskomuksista ja yhteisöistä.

-Esillä on esimerkiksi runsaasti kansainvälistä julkisuutta saaneen Hattulan Suontaan haudan (n. 1050–1150 jaa.) ennallistus sekä haudan alkuperäinen esineistö, Nordfors paljastaa.

-Naisen asussa, miekkojen kanssa haudatulla vainajalla oli DNA-tutkimuksen mukaan XXY-kromosomisto.

Näyttelyssä voi myös kuunnella näytteitä muinaisista kielistä ja pohtia, miten genetiikka ja kielitiede eivät aina kulje käsi kädessä, mutta miten ne tarjoavat yhdessä moniulotteisen kuvan menneisyyden ihmisistä. Näyttelyssä on esillä myös sukulaiskieliä puhuvien väestöihin liittyviä löytöjä Volgan varrelta marilaiskalmistosta sekä liiviläiskalmistosta Latviasta.

Vapriikki julkaisee Tampereen seudun muinaispuvut

Näyttelyssä pääsee näkemään ennallistuksia pronssikauden ja rautakauden vaatteista.

-Yhtenä kohokohtana ovat täysin uudet, näyttelyä varten laaditut Tampereen seudun muinaispuvut. Ne perustuvat Tampereen Vilusenharjun ja Ylöjärven Mikkolan (n. 1150–1250 jaa.) tekstiililöytöihin, joita tutkittiin mikroskopian ja värikemiallisten analyysien keinoin, kertoo Vapriikin näyttelypäällikkö Maj Meriluoto.

-Tutkimusten perusteella naisella on tummasävyinen alus- ja päällysmekko sekä balttilaisia vaikutteita sisältävä pronssikoristeinen viitta. Miehen asuun puolestaan kuuluu silkillä ja hopeabrokadilla koristettu, krapilla värjätty oranssinsävyinen tunika, Meriluoto kuvailee pukuja.


Syksyllä 2025 Vapriikki julkaisee Pirkanmaan arkeologista tekstiilikulttuuria käsittelevän tietokirjan.

Uutta ja päivittyvää tutkimusta

Geneettisen sukututkimuksen harrastajat saavat näyttelystä vastauksia kysymyksiinsä siitä, minkälaisia äiti- ja isälinjoja Suomen arkeologisilta yksilöiltä on löydetty, ja mitä kaupallisten geenitestien tulokset oikein tarkoittavat.

Näyttelyssä Suomen alueen muinaisiin asukkaisiin pääsee tutustumaan myös kasvoennallistusten välityksellä. Kasvokuvat perustuvat tarkkoihin luuston pohjalta tehtyihin ennallistuksiin, ja osassa ennallistuksista on huomioitu DNA:sta saatu tieto ihmisten silmien ja hiusten väristä.

-Näyttelyn seitsemän kasvoennallistusta herättävät eloon 600- ja 1600-lukujen välillä eläneitä ihmisiä, joiden jäännökset on löydetty Pälkäneeltä, Valkeakoskelta, Tammelasta, Isostakyröstä, Sipoosta ja Porvoosta, kertoo Nordfors.

Näyttelyn nuorimpia aikoja käsittelevä osuus pohjautuu Vapriikin monitieteiseen tutkimusprojektiin, jonka keskiössä on nykyisen Pirkanmaan rautakausi ja keskiaika.

-Siitä näkökulma ulottuu kuitenkin Pirkanmaata paljon laajemmalle, sillä Vapriikin yhteistyökumppanina näyttelyhankkeessa on ollut Suomen alueen muinaisten asukkaiden geeniperimää tutkiva Turun yliopiston Suomalais-ugrilainen muinaisgenomihanke (Sugrige), jonka DNA-analyysien tuloksia näyttelyssä esitellään ensimmäistä kertaa laajasti, Nordfors sanoo.

Muinais-DNA-tutkimus etenee harppauksin ja uusia tuloksia julkaistaan jatkuvasti. Koska Muinais-DNA: Avain menneisyyteen -näyttely on Vapriikissa esillä kolmen vuoden ajan, näyttely elää tutkimuksen mukana ja uusia tuloksia päivitetään näyttelyyn tarpeen mukaan. Vierailijat pääsevät myös seuraamaan kahden tutkimushankkeen etenemistä: toisaalta Kustaa Hiekan museosta peräisin olevan muumioituneen käden arvoitusta, toisaalta Porvoon kaksoishaudan historiallista ja biologista selvitystyötä.

-Näiden tapausten kehityksestä, uusista analyyseistä ja tutkimustuloksista kerrotaan näyttelyssä heti, kun uutta tietoa saadaan. Näyttely tarjoaa siis kävijöille ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata muinais-DNA:n tutkimusta aivan sen eturintamassa, Nordfors toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Ulla Nordfors, puh. 040 668 1312 ja näyttelypäällikkö Maj Meriluoto, puh. 040 732 3745, viestintäasiantuntija Tähtitalvikki Poikajärvi, puh. 0503211189

Kuvat

Ihmisten lisäksi näyttelyssä käsitellään myös eläinten DNA-tutkimuksia, jotka kertovat kotieläinten historiasta.
Ihmisten lisäksi näyttelyssä käsitellään myös eläinten DNA-tutkimuksia, jotka kertovat kotieläinten historiasta.
Kuva Ulla Nordfors/Vapriikki
Lataa
Ennallistettu hauta, jossa on turkiksilla peitetty muumio, pään päällä savimaski ja koristeina kiviä.
Kampakeraamisen kulttuurin aikaista hautaa esittävä ennallistus perustuu uusimpaan tutkimukseen.
Heli Nousiainen/Vapriikki
Lataa
Kaksi henkilöä auttaa toista pukeutumaan kivikautiseen asuun valokuvausta varten.
Näyttelypäällikkö Maj Meriluoto ja projektipäällikkö Ulla Nordfors valmistelevat Linnea Melotindosta kivikauden eurooppalaisen rooliin valokuvausta varten.
Saarni Säilynoja/Vapriikki
Lataa
Alt-teksti: Kaksi henkilöä, pukeutuneina historiallisiin muinaispukuihin, seisoo ulkona katsoen toisiaan.
Yhtenä kohokohtana ovat täysin uudet, näyttelyä varten laaditut Tampereen seudun muinaispuvut. malleina Noora Louhimo ja Jaro Väisänen.
Saarni Säilynoja/Vapriikki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Vapriikissa viihtyvät kaikenikäiset museovieraat. Voit tutustua kerralla yli kymmeneen näyttelyyn. Historiaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Vapriikki kuuluu Tampereen historiallisiin museoihin, joita ovat myös Museo Milavida ja Amurin museokortteli.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vapriikki

Ajankohtaisia kuvia Ukrainasta esille Vapriikkiin27.11.2025 10:10:20 EET | Tiedote

Vapriikin Kanavagalleriaan avautuu 4.12.2025 kansainvälinen valokuvanäyttely Metro – murtumattoman Ukrainan maanalainen sydän. Näyttelyn yli 30 valokuvaa kertovat paitsi ukrainalaisten sisukkuudesta ja voittamattomasta elämänhalusta myös siitä, ettei Ukrainan-sota ole pelkkiä uutisotsikoita rintamalta, vaan jokapäiväistä todellisuutta miljoonille rauhaa haluaville ukrainalaisille, jotka joutuvat elämään arkeaan maan alla.

Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi -näyttely päättyy Vapriikissa13.11.2025 13:36:20 EET | Tiedote

Finlaysonin 200-vuotista taivalta juhlistava vuonna 2020 avautunut näyttely Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi päättyy 23.11.2025. Näyttely seuraa Tammerkosken rannalle syntyneen tehtaan kehittymistä Pohjoismaiden suurimmaksi teollisuusyritykseksi ja lopulta sen sopeutumista uuteen, savupiipputeollisuuden jälkeiseen aikaan. Esillä on runsaasti esineistöä ja etenkin tekstiilejä Tampereen historiallisten museoiden laajasta Finlayson-kokoelmasta. Näyttelylle voi jättää jäähyväiset 19.–23.11., jolloin tarjolla on teemaopastuksia sekä mielenkiintoisia luentoja.

Tampereen museot julkistivat ohjelmansa vuodelle 20264.11.2025 10:15:00 EET | Tiedote

Museo Milavidassa Tampereella kuultiin tänään Tampereen museoiden tulevista näyttelyistä. Vapriikissa avautuu huhtikuussa jalkapallon MM-kisoja kautta aikojen esittelevä näyttely ja Museo Milavidassa esitellään herrain muotia helmikuun lopulta alkaen. Postimuseo avaa Postia ja bittejä -näyttelyn toukokuussa sekä Erik Bruunin linnut helmikuussa. Encore! – Tampereen taidemuseon viimeinen näyttely Puutarhakadulla ennen peruskorjausta – tuo ihailtavaksi rakastetut klassikot, isot nimet ja nykytaiteen helmet museon omista kokoelmista. Muumimuseon syksyllä avautuva vaihtuva näyttely syventyy muumimukeihin ja niiden keräilyn filosofiaan. Sara Hildénin taidemuseon kevään näyttely on laaja katsaus suomalaisen taidegrafiikan mestarin Pentti Kaskipuron tuotantoon. Kesänäyttely Vastamaalattua – Freshly Painted esittelee nuorta maalaustaidetta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye