Kosteikkojen suojelu voi auttaa vesilintuja sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen

Ilmaston lämmetessä useat lajit siirtyvät pohjoisemmaksi ja valtaavat uusia alueita. Tämän ilmiön on osoitettu koskevan myös talvehtivia vesilintuja, joista monet jäävät nykyään talvehtimaan Suomeen tai lähialueille. Näin käyttäytyy myös Suomen kansallislintu, laulujoutsen. Linnut eivät kuitenkaan pysty muuttamaan talvehtimiskäytäntöjään niin nopeasti, että ne pysyisivät ilmastonmuutoksen tahdissa.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tietyt hoitotoimenpiteet auttavat vesilintulajeja sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Nyt uusi tutkimus osoittaa, että erityisesti lintujen suosimiin kosteikkoihin kohdistuvat suojeluhankkeet auttavat vesilintuja sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen.

– Vesilinnut huolehtivat ihmisille tärkeistä ekosysteemipalveluista. Kun autamme vesilintuja vastaamaan lämpenevän ilmaston haasteisiin, varmistamme samalla, että myös tulevat sukupolvet pääsevät kohtaamaan vesilintuja ja nauttimaan niiden ekosysteemipalveluista, sanoo väitöskirjatutkija Leonie Jonas Turun yliopistosta.

Tutkimuksessa keskityttiin EU:n Natura 2000 -alueilla toteutettaviin suojelutoimiin, joita on tuettu EU:n Life-rahoituksella. Natura 2000 on maailman suurin ekologinen suojelualueiden verkosto, joka kattaa lähes viidesosan EU:n maapinta-alasta sekä yli 250 000 km² meripinta-alasta. Life-ohjelma on tukenut tuhansia suojeluhankkeita 30 vuoden aikana 2,2 miljardin euron kokonaisbudjetilla.

– On jännittävää saada selville, että Life-rahoitus, joka on ensisijaisesti suunniteltu melko staattiseen luonnonsuojeluun, voi itse asiassa toimia dynaamisesti ja edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua nopeasti muuttuvassa maailmassa, toteaa tutkija Elie Gaget Tour du Valat -tutkimuslaitoksesta.

Tutkimuksen tulokset tuovat esiin, että aktiivisilla suojelutoimilla on merkitystä, kun pyritään lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

– Ainakin vesilintujen osalta on ratkaisevan tärkeää kohdistaa suojelutoimet nimenoman lintujen elinympäristöön sen sijaan, että ne kohdistettaisiin suoraan lintuihin, Jonas huomauttaa.

Tutkimus perustuu tuhansiin vesilintuhavaintoihin, joita ammattilaiset ja vapaaehtoiset ovat keränneet 26:sta EU-maasta. Lintujen seurantaa ja havaintojen keräämistä koordinoi kansainvälisesti Wetlands International -järjestö. Tutkimus julkaistiin Biological Conservation -lehdessä.