Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.

Suomen aineettomien investointien kasvu-ura päättyi finanssikriisiin vuosina 2008–2009. Uusi kasvu käynnistyi toden teolla vasta koronapandemian jälkeen. Tämä menetetty vuosikymmen selittää osaltaan Suomen heikkoa talous- ja tuottavuuskehitystä viime vuosina.
Aiempaan verrattuna tuleva kasvu perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle. Näitä tuotannontekijöitä ja investointeja kutsutaan aineettomiksi. Parhaat tulokset ja korkein tuottavuus yrityksissä saavutettaisiin yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja, käy ilmi tänään julkaistusta "Suomen tulevan kasvun ydin on aineeton. Politiikkatoimissa on ymmärrettävä aineeton pääoma tuotekehitystä laajemmin (Etla Raportti 164)”. Nyt julkaistu raportti on Business Finlandin rahoittaman laajan tutkimushankkeen tuloksia kokoava loppuraportti.
Julkisessa keskustelussa tunnetuin aineettoman investoinnin tyyppi on tutkimus- ja kehitystoiminta (t&k). Raportin mukaan t&k on edelleen keskeinen osa aineettomia investointeja, mutta sen arvo ei ole yhtä suuri kuin muut aineettomat investoinnit yhteensä. Lisäksi t&k-toimintaa harjoittaa melko pieni joukko yrityksiä ja etenkin palveluissa muut aineettomat investoinnit ovat paljon keskeisempiä.
Kun kannattavuus kumpuaa aineettomasta pääomasta: case Reima
Etlan tutkimusneuvonantaja, taloustieteiden tohtori Petri Rouvinen nostaa esiin suomalaisen lastenvaatevalmistaja Reiman hyvänä esimerkkinä teollisuustuotteesta, jossa arvonlisäyksen painopiste on siirtynyt yhä aineettomampaan suuntaan.
– Reiman oma verkkokauppa mahdollistaa koko arvoketjun ohjaamisen datalla ja kuluttajaymmärryksellä, alkaen tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä tuotekonseptoinnista, ja päättyen brändiarvoihin. Ympäristötietoisuuden myötä myös ensimmäisen ostajan ja käyttäjän jälkeiset kiertotalouspalvelut ovat yhä keskeisempi osa yli tuote-elinkaaren tapahtuvaa arvonlisäystä. Valmistus ja fyysinen tuote ovat arvonlisäyksen välttämättömiä edellytyksiä, mutta Reiman hinnoitteluvoima ja kannattavuus kumpuavat aineettomasta pääomasta, Rouvinen mainitsee.
Suomen tulevaisuuden kasvu ja hyvinvointi edellyttävätkin aineettoman pääoman nykyistä laajempaa ymmärtämistä ja hyödyntämistä niin yrityksissä kuin politiikassakin, Rouvinen painottaa.
– Koska aineettomia investointeja ei mitata yhtä systemaattisesti kuin perinteistä pääomaa, ei aineettomien keskeistä taloudellista ja yhteiskunnallista roolia hahmoteta vieläkään riittävästi. Näin ollen tehdyt poliittiset päätökset eivät ole riittäviä ja korkein mahdollinen hyvinvoinnin taso jää saavuttamatta, Rouvinen huomauttaa.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan innovaatiopolitiikassa tulisi kiinnittää huomiota t&k-toiminnan lisäksi myös muihin aineettomiin investointeihin sekä innovaatioiden käyttöönottoon ja leviämiseen. Politiikassa tulisi suosia laatua määrän sijaan, kannustaa rohkeisiin kokeiluihin ja tukea skaalautumista. Pankki- ja velkakeskeisestä yritysrahoituksesta tulisi siirtyä kohti pääomarahoitusta ja myös osaavan työvoiman liikkuvuutta tulisi edistää, tutkimuksessa suositellaan. Yrityskaupat ovat keskeinen keino hyödyntää ja levittää aineetonta pääomaa, mutta kilpailua rajoittavia kauppoja tulisi hillitä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri RouvinenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 367 3474petri.rouvinen@etla.fiKuvat

Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä30.7.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Etla: Kiertotalous voi vähentää Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, tarvitaan kuitenkin taloudellista ohjausta ja tukitoimia7.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme