Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen.
–Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen.
Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta.
–Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.

Areena lisää alueen vetovoimaa
Ryynänen muistuttaa, miten monista Keski-Euroopan maista löytyy vastaavia esimerkkejä siitä, että laadukkaita kulttuuri- ja ravintolapalveluita on syntynyt pikku kyliin. – Jaalan Areena on syntynyt monisatavuotisen vanhan kylän ytimeen, josta avautuu upea pelto- ja järvimaisema, jonka kanssa muiden tapahtumapaikkojen on vaikea kilpailla. Yhdessä lähellä sijaitsevan Verlan tehdasmuseon kanssa nämä muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden.
– Hankkeen toteuttaminen on maaseudun vastaisku kaikelle palvelujen keskittämiselle ja osoitus siitä, että elinvoimaisen maaseudun puolesta voidaan toimia. Tämä on esimerkki yhteistyön voimasta ja toivonkin, että hanke kannustaa muuallakin Suomessa toteuttamaan rohkeita hankkeita.
Talkootyön voimannäyte
Hankkeen toteuttanut Jaalan Lions klubi on pieni, vain noin 30 jäsentä, josta 10-12 hengen porukka oli Ryynäsen mukaan aktiivisesti mukana. – Emme etukäteen tietenkään arvanneet, miten valtava urakka tämän toteuttaminen oli. Hankkeesta tuli hieno osoitus siitä, että kun porukka saadaan sitoutumaan yhteiseen hankkeeseen, niin kaikki on mahdollista.
–Talkoohenki elää vielä, mitä osoittaa se, että porukalla teimme talkootunteja yli 10 tuhatta. Kun kolme vuotta sitten itse aloitin hankkeen vetäjänä, tunteja on kertynyt noin neljä tuhatta. Talkootyön lisäksi olemme keskittäneet rakentamisen ajan hankinnat alueelle ja työllistäneet paikallista työvoimaa.

Säätiöt ja ELY-keskus hankkeen rahoittajina
Ryynäsen mukaan rakentamisen aikataulu ja noin 1,15 miljoonan euron kustannukset pitivät. – Kun hankkeen aikana päätettiin rakentaa 240 asiakaspaikan ravintola- ja terassitilat vanhaan navettaan, niin siihen jouduimme hankkimaan lisärahoitusta. Liikasenmäen aluetta on kehitetty noin 1.5 miljoonalla eurolla. Säätiöiden osuus rahoituksessa on noin 600 tuhatta euroa. Hankkeen julkinen rahoitus on tullut Valtion ja EU:n rahoittamana ELY-keskuksen kautta, noin 430 tuhatta euroa ja loput olemme rahoittaneet omalla lainalla.
Kouvolan seudulla toimivat, hanketta rahoittaneet säätiöt ovat Jaalan kotiseutusäätiö, Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiö, JEV-säätiö sekä Marjatta ja Eino Kollin säätiö.
Hiiltä sitova ekologinen puurakennus
Katettu Areena on puurakenteinen, jonka kattorakenteen jänneväli on 26 metriä. Vierumäellä toimiva maan johtava liimapuun valmistaja Versowood toimitti näyttävät liimapuurakenteet. Areenaan on asennettu huippuluokan ääni-, valo- ja esitystekniikka, sekä alueelle on rakennettu uudet wc-tilat ja ravintolatilat. Hankkeen urakoinnista vastasi kouvolalainen rakennusalan yritys Ralvia oy.
Tapahtuma-areenan suunnitteli kouvolalaisen Arkkitehtuuritoimisto ARKHALTIA Oy:n arkkitehti Kari Mustonen. – Halusin mahdollisimman avoimen, ilman pilareita olevan tilan. – Harjapalkin yläosan muoto noudattaa maaseuturakentamiselle tuttua harjakattomuotoa ja harjapalkin alaosan kaari tuo rakenteeseen näyttävyyttä. Tapahtuma-areenan viuhkamaisella muodolla saadaan katsojat lähemmäksi esiintyjiä, kuvailee Mustonen.
Liimapuurakenne mahdollistaa Mustonen mukaan yksinkertaisen ja näyttävän rakenteen pitkällä jännevälillä. – Samalla saadaan ekologinen hiiltä sitova kotimainen rakenneratkaisu. Tapahtuma-areena on liimapuurakenteiden lisäksi muutenkin puurakenteinen soiroseinäkkeineen ja julkisivulautoineen lukuun ottamatta betonilattiatasoja perustuksineen ja katsomon porrasaskelmia.
–Haluamme olla edistämässä Areenassa toteutettavaa modernia puurakentamista, sanoo hanketta tukenut Marjatta ja Eino Kollin säätiön asiamies Esko Kolli. – Jaala on ollut aina teollisuusneuvos Eino Kollin perustamalle Vierumäen teollisuudelle merkittävä puuraaka-aineen hankinta-alue ja monien työntekijöiden kotipaikka. Uskomme että valmistunut Areena edistää Säätiön tavoitteita kuten julkista puurakentamista ja maaseudun elinvoimaa, sanoo Kolli.
Markku Laukkanen
Yhteyshenkilöt
Petri Ryynänen, petri.ryynanen@upm.com
Kari Mustonen, kari.mustonen@arkhaltia.fi
Esko Kolli, esko.kolli@kollinsaatio.fi
Kuvat
Lisätietoa julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan16.7.2025 08:22:28 EEST | Artikkeli
Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme