Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta
4.6.2025 13:14:37 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen.
–Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen.
Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta.
–Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.

Areena lisää alueen vetovoimaa
Ryynänen muistuttaa, miten monista Keski-Euroopan maista löytyy vastaavia esimerkkejä siitä, että laadukkaita kulttuuri- ja ravintolapalveluita on syntynyt pikku kyliin. – Jaalan Areena on syntynyt monisatavuotisen vanhan kylän ytimeen, josta avautuu upea pelto- ja järvimaisema, jonka kanssa muiden tapahtumapaikkojen on vaikea kilpailla. Yhdessä lähellä sijaitsevan Verlan tehdasmuseon kanssa nämä muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden.
– Hankkeen toteuttaminen on maaseudun vastaisku kaikelle palvelujen keskittämiselle ja osoitus siitä, että elinvoimaisen maaseudun puolesta voidaan toimia. Tämä on esimerkki yhteistyön voimasta ja toivonkin, että hanke kannustaa muuallakin Suomessa toteuttamaan rohkeita hankkeita.
Talkootyön voimannäyte
Hankkeen toteuttanut Jaalan Lions klubi on pieni, vain noin 30 jäsentä, josta 10-12 hengen porukka oli Ryynäsen mukaan aktiivisesti mukana. – Emme etukäteen tietenkään arvanneet, miten valtava urakka tämän toteuttaminen oli. Hankkeesta tuli hieno osoitus siitä, että kun porukka saadaan sitoutumaan yhteiseen hankkeeseen, niin kaikki on mahdollista.
–Talkoohenki elää vielä, mitä osoittaa se, että porukalla teimme talkootunteja yli 10 tuhatta. Kun kolme vuotta sitten itse aloitin hankkeen vetäjänä, tunteja on kertynyt noin neljä tuhatta. Talkootyön lisäksi olemme keskittäneet rakentamisen ajan hankinnat alueelle ja työllistäneet paikallista työvoimaa.

Säätiöt ja ELY-keskus hankkeen rahoittajina
Ryynäsen mukaan rakentamisen aikataulu ja noin 1,15 miljoonan euron kustannukset pitivät. – Kun hankkeen aikana päätettiin rakentaa 240 asiakaspaikan ravintola- ja terassitilat vanhaan navettaan, niin siihen jouduimme hankkimaan lisärahoitusta. Liikasenmäen aluetta on kehitetty noin 1.5 miljoonalla eurolla. Säätiöiden osuus rahoituksessa on noin 600 tuhatta euroa. Hankkeen julkinen rahoitus on tullut Valtion ja EU:n rahoittamana ELY-keskuksen kautta, noin 430 tuhatta euroa ja loput olemme rahoittaneet omalla lainalla.
Kouvolan seudulla toimivat, hanketta rahoittaneet säätiöt ovat Jaalan kotiseutusäätiö, Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiö, JEV-säätiö sekä Marjatta ja Eino Kollin säätiö.
Hiiltä sitova ekologinen puurakennus
Katettu Areena on puurakenteinen, jonka kattorakenteen jänneväli on 26 metriä. Vierumäellä toimiva maan johtava liimapuun valmistaja Versowood toimitti näyttävät liimapuurakenteet. Areenaan on asennettu huippuluokan ääni-, valo- ja esitystekniikka, sekä alueelle on rakennettu uudet wc-tilat ja ravintolatilat. Hankkeen urakoinnista vastasi kouvolalainen rakennusalan yritys Ralvia oy.
Tapahtuma-areenan suunnitteli kouvolalaisen Arkkitehtuuritoimisto ARKHALTIA Oy:n arkkitehti Kari Mustonen. – Halusin mahdollisimman avoimen, ilman pilareita olevan tilan. – Harjapalkin yläosan muoto noudattaa maaseuturakentamiselle tuttua harjakattomuotoa ja harjapalkin alaosan kaari tuo rakenteeseen näyttävyyttä. Tapahtuma-areenan viuhkamaisella muodolla saadaan katsojat lähemmäksi esiintyjiä, kuvailee Mustonen.
Liimapuurakenne mahdollistaa Mustonen mukaan yksinkertaisen ja näyttävän rakenteen pitkällä jännevälillä. – Samalla saadaan ekologinen hiiltä sitova kotimainen rakenneratkaisu. Tapahtuma-areena on liimapuurakenteiden lisäksi muutenkin puurakenteinen soiroseinäkkeineen ja julkisivulautoineen lukuun ottamatta betonilattiatasoja perustuksineen ja katsomon porrasaskelmia.
–Haluamme olla edistämässä Areenassa toteutettavaa modernia puurakentamista, sanoo hanketta tukenut Marjatta ja Eino Kollin säätiön asiamies Esko Kolli. – Jaala on ollut aina teollisuusneuvos Eino Kollin perustamalle Vierumäen teollisuudelle merkittävä puuraaka-aineen hankinta-alue ja monien työntekijöiden kotipaikka. Uskomme että valmistunut Areena edistää Säätiön tavoitteita kuten julkista puurakentamista ja maaseudun elinvoimaa, sanoo Kolli.
Markku Laukkanen
Yhteyshenkilöt
Petri Ryynänen, petri.ryynanen@upm.com
Kari Mustonen, kari.mustonen@arkhaltia.fi
Esko Kolli, esko.kolli@kollinsaatio.fi
Kuvat
Lisätietoa julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
OTT Tuomas Pöysti: Kansallisen liikkumavaran käyttö ratkaisevaa ennallistamisessa14.10.2026 10:05:58 EEST | Artikkeli
Ennallistamisasetus jättää Suomelle huomattavaa kansallista liikkumavaraa. Sen käyttäminen ratkaistaan luontotyyppien määrittelyssä, kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa ja käytännön hallinnossa. EU oikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti korostaa erityisesti ekologisten perusteiden ensisijaisuutta luontotyyppien määrittelyn lähtökohtana, maanomistajien oikeusturvaa sekä riskiä siitä, että epäselvät määrittelyt alkavat vaikuttaa puukauppaan ja maankäyttöön jo ennen varsinaisia oikeudellisia rajoituksia. –Asetuksen vaikutusten arvioinnin kannalta ratkaisevaa on, miten Suomi käyttää asetuksen jättämää kansallista liikkumavaraa. Kansallista liikkumavaraa on kahdella eri tasolla, kuten ennallistamistoimenpiteiden valinnassa, priorisoinnissa ja toteuttamisessa. Toiseksi liikkumavaraa sisältyy myös siihen, kuinka asetuksen kannalta keskeisiä luontotyyppejä Suomessa tulkitaan, sanoo vuosina 2018-2025 oikeuskanslerina toiminut Pöysti.
Versowoodin Ville Kopra: Vähähiilisestä rakentamisesta Suomelle uusi brändi5.10.2026 12:51:55 EEST | Artikkeli
80- vuotta toimineen Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra kaipaa valtiolta vahvempaa ohjausta vähähiiliseen rakentamiseen. Samaan aikaan hän varoittaa metsien käytön rajoituksista. – Ei ole järkeä tavoitella vähähiilisen puurakentamisen kasvua ja samaan aikaan vaikeuttaa sen raaka-aineen saatavuutta. –Suomella on pitkä puurakentamisen historia, vahva metsäteollisuus, kansainvälisesti tunnettu arkkitehtuuriperinne ja pitkälle kehittynyt puutuoteteollisuus. Niistä voisi rakentua myös uudenlainen suomalaisen puuarkkitehtuurin ja teollisen puurakentamisen maine ja brändi.
Puutuoteteollisuuden Sini Koskinen: Lisää kunnianhimoa vähähiiliseen rakentamiseen25.9.2026 10:53:30 EEST | Artikkeli
Puutuoteala toivoo seuraavalta hallitukselta kunnianhimoista vähähiilisen ja teollisen rakentamisen politiikkaa. – Odotamme vahvaa vähähiilisyyden ohjausta ja politiikkaa, joka vauhdittaa teollista puurakentamista. Jos rakentamisen hiilijalanjäljelle asetetaan aidosti vaikuttavat tavoitteet ja samalla poistetaan teollisen puurakentamisen käytännön esteitä, puurakentaminen ei tarvitse erityiskohtelua pärjätäkseen. – Nykyiset rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvot ovat kunnianhimottomia. Paljon päästöjä aiheuttavalle rakentamiselle voidaan asettaa aidosti vaativat vähähiilisyyden tavoitteet ja antaa eri materiaalien kilpailla niiden puitteissa, sanoo Puutuoteteollisuus ry:n Sini Koskinen.
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Taloudellista realismia ilmastotoimiin ja ennallistamiseen18.9.2026 09:44:15 EEST | Artikkeli
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan EU:n ilmastokomissaarin Wopke Hoekstran Suomen-vierailu osoitti, että komissiossa ymmärretään aikaisempaa paremmin sekä Suomen metsätalouden erityispiirteitä että metsien ja biotalouden taloudellista merkitystä. –Kun aikaisemmin osa teollisuuden tarvitsemasta puuraaka-aineesta voitiin hankkia Venäjältä, tämä mahdollisuus on poistunut. Muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen vaikutukset puumarkkinoihin pitäisi pystyä ottamaan huomioon myös ilmastopolitiikan kokonaisuudessa.
Luken ohjelmajohtaja Mikko Kurttila: Metsäsektorille alaa uudistava tulevaisuuden strategia8.9.2026 09:45:41 EEST | Artikkeli
Suomen metsäsektorille tulee luoda viipymättä konkreettisia toimenpiteitä sisältävä vuoteen 2050 tähtäävä strategia. Luken ohjelmajohtaja Mikko Kurttilan mukaan päätavoite on metsäalan uudistumisen tukeminen kansalliset lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden. –Metsäkeskustelu pitäisi siirtää hakkuiden määrästä siihen, mitä puusta Suomessa tehdään, kuinka paljon siitä syntyy arvonlisää ja miten innovaatioista syntyy teollista tuotantoa Suomeen. Tarvitsemme Metsäsektori 2050 -ohjelman selvitäksemme alan globaalissa kilpailussa, pystyäksemme varautumaan EU:n alati muuttuvaan politiikkaan ja purkamaan TKI-toiminnan pullonkauloja, sanoo Kurttila.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



