Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Jyväskylän ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat juuri saaneet Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 1,4 miljoonan euron rahoituksen Grafeeniin perustuva hermo-kone rajapinta – GINII –hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa laitetta hermojen ja koneiden väliseen kaksisuuntaiseen kommunikaatioon.
- Menetettyjen raajojen korvaaminen robottimaisilla proteeseilla on ollut pitkään science fictionia, mutta tieteen ja teknologian kehittymisen myötä, alkaa se nyt olemaan mahdollista. Avainasemassa tässä kehityksessä on rajapintalaite, joka lukee hermojen signaaleita ja välittää ne eteenpäin proteesille, ja toisinpäin, kertoo professori Mika Pettersson Jyväskylän yliopistosta. Hän on myös hankkeen johtaja.
Ihmemateriaali grafeeni
Rajapintalaitteita on jo olemassa, mutta ne ovat vielä kömpelöitä, isokokoisia ja koostuvat kovista materiaaleista, joita kudokset hylkivät. Tähän ongelmaan tuo potentiaalisesti ratkaisun nanomateriaali grafeeni, joka on yhden atomin paksuinen hiilikalvo.
- Grafeeni on erittäin ohut, vain yhden atomikerroksen paksuinen materiaali, joka on myös bioyhteensopiva. Grafeenin erinomaisia ominaisuuksia ovat sähkön- ja lämmönjohtokyky, läpinäkyvyys ja mekaaninen kestävyys. Teräkseen verrattuna, sillä on 200-kertainen vetolujuus, mikä tekee siitä nanomekaanisiin sovelluksiin sopivan materiaalin, selventää Pettersson.
Uusi teknologia parantaa elämänlaatua ja luo liiketoimintaa
Hankkeessa yhdistyy nanotiede ja neurotiede. Tavoitteena on ratkaista nykyteknologian merkittävä ongelma laitteiden käytöstä kudoksissa, kuten hermoissa ja aivoissa.
- Hankkeemme myötä Suomella on erinomainen mahdollisuus tulla merkittäväksi toimijaksi kyseisellä alalla. Sen lisäksi, että hankkeen pitkän ajan tavoitteena on parantaa ihmisten elämänlaatua, tullaan myös kehittämään uutta teknologiaa, joka johtaa uuden liiketoiminnan syntymiseen, iloitsee Pettersson.
Hanke toteutetaan yhdessä Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen ja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan kanssa. Hanke alkaa 1.8.2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Mika Pettersson, mika.j.pettersson@jyu.fi, +358503109969
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö tukee merkittävällä tavalla yliopiston tutkimusta – kaikkiaan 158 400 euron tuki väitöskirjatutkijoille3.6.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta sekä tukea taloudellisesti tutkimustyön tekijöitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme