Talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketissa annetaan ohjausta EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi

Maailmantilanne on tällä hetkellä erityisen epävakaa, kun kyse on kaupasta ja turvallisuudesta. Komission poliittinen ohjaus on läheisesti sidoksissa kilpailukykykompassiin, joka on komission viisivuotinen suunnitelma EU:n häiriönsietokyvyn ja maailmanlaajuisen aseman parantamiseksi. Tänään esitetty paketti on myös ensimmäinen arvio jäsenmaiden edistymisestä talouden tarkistetun ohjausjärjestelmän ja maiden finanssipoliittis-rakenteellisten suunnitelmien puitteissa. Kasvavien turvallisuushaasteiden vuoksi käyttöön otetaan ensimmäistä kertaa vakaus- ja kasvusopimuksen kansallinen poikkeuslauseke. Lausekkeen avulla on tarkoitus mahdollistaa korkeammat puolustusmenot tinkimättä julkisen talouden kestävyydestä. 

Kohdennetut suositukset jäsenmaille 

Maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon EU:n politiikkatavoitteet ja annetaan kunkin jäsenmaan tarpeisiin räätälöityä ohjausta. Ohjausta annetaan tarvittavien toimien laajuuden ja kiireellisyyden perusteella kolmella keskeisellä alalla. Näitä ovat finanssipolitiikka, mukaan lukien uudistukset veropolitiikan ja julkisten menojen vaikuttavuuden lisäämiseksi, elpymis- ja palautumissuunnitelman ja koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpano sekä jäljellä olevat ja/tai uudet rakenteelliset haasteet. Ohjauksessa painotetaan erityisesti kilpailukykykompassia.  

Suomelle esitetyt maakohtaiset suositukset koskevat finanssipolitiikan lisäksi sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta, sote-uudistuksen täytäntöönpanoa sekä työvoiman saatavuusongelmaan puuttumista järjestämällä uudelleen- ja täydennyskoulutusta ja laajentamalla korkea-asteen koulutuksen tarjontaa. Lisäksi Suomea kehotetaan edistämään 4 prosentin TK-tavoitetta, teollisuuden ja liikenteen vähähiilistämistä sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman ja rakennerahasto-ohjelmien täytäntöönpanoa. 

Julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen 

Kevätpaketissa käsitellään makrotalouden valvonnan ensimmäistä kokonaista vuotta talouden tarkistetussa ohjausjärjestelmässä. Tämän vuoden paketissa korostetaan tarkistetun ohjausjärjestelmän joustavuutta, jotta sillä voidaan vastata odottamattomiin haasteisiin. Maaliskuussa 2025 esitetyssä ReArm Europe -suunnitelmassa (Readiness 2030) komissio ehdotti kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointimahdollisuutta. Lausekkeen nojalla jäsenmaat voivat tilapäisesti ylittää nettomenojen enimmäiskasvuvauhdin puolustusmenojen lisäämiseksi. Komissio on tänään antanut neuvostolle suositukset aktivoida kansallinen poikkeuslauseke 16 jäsenmaan (Suomi, Belgia, Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro) osalta kyseisten maiden pyynnöstä. 

Julkisen talouden valvonta 

Komissio arvioi, miten 18 jäsenmaan keskipitkän aikavälin suunnitelmien toteutus on edistynyt. 

Arvion mukaan 12 jäsenmaata (Suomi, Bulgaria, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Ruotsi, Slovenia, Tanska, Tšekki ja Viro) noudattavat suositeltua nettomenojen enimmäiskasvuvauhtia, kun otetaan tapauksen mukaan huomioon kansallisen poikkeuslausekkeen mukainen jousto.  

Komissio myös laati Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan 3 kohdan nojalla raportin, jossa arvioidaan, täyttävätkö Suomi, Itävalta, Latvia ja Espanja perussopimuksen alijäämäkriteerin. Komissio ei ehdota Suomelle liiallisen alijäämän menettelyn avaamista.  

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_25_1388