Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta

Pakarinen tutki väitöskirjassaan rap-artisti Cheekin eli Jare Tiihosen koko tuotannon sanoitusten runousoppia eli poetiikkaa. Tiihonen on ensimmäinen suomalainen rap-artisti, jonka tuotannosta julkaistaan yksittäisen artistin koko tuotantoon keskittyvä väitöskirja.

Jyväskylän yliopistossa valmistuneen väitöstutkimuksen lähtökohtana on räpin käsittäminen poeettisesti rikkaana, tekniikkaa ja luovuutta vaativana runoutena, jonka moniulotteisuutta ei ole Cheekin tuotannon kohdalla sen valtavasta suosiosta huolimatta aikaisemmin avattu. Pakarinen yhdistää Cheekin sanoitusten ilmaisukeinot ja teemat kulttuurihyvinvoinnin ja mielenterveyden näkökulmiin.

Pakarinen toteutti tutkimuksensa analysoimalla sanoituksia ja haastattelemalla Tiihosta. Tulosten mukaan Cheekin sanoitusten keskeisimpiä ilmaisukeinoja ovat taidokkaat riimikuviot, kielikuvat, kertomuspiirteet ja monipuoliset kulttuuriset viittaukset. Lisäksi tuloksissa korostuu räpin rooli itseilmaisuna, monipuolisena tunteiden käsittelemisenä ja yksilön vuorovaikutuksena ympäristöönsä. 

Tuloksista hämmästyi artisti itsekin:

”Tuntuu epätodelliselta, että joku on tutkinut ja analysoinut kirjoittamiani tekstejä näin ällistyttävällä tarkkuudella. Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut. Minähän olen vain kirjoittanut rehellisesti kunkin vuoden ajatuksia ja tuntemuksia, ja julkaissut niistä albumeita”, kommentoi Tiihonen tutkimusta.

Pakarinen iloitsee siitä, että löysi taidehistoriallisesti tärkeän tutkimuskohteen.

”Hiphopin tutkimusperinteessä dialogisuus ja kulttuurin toimijoiden tuottaman tiedon arvostaminen on tärkeää. Tutkimushaastattelut tarjosivat ainutlaatuisen ja taidehistoriallisestikin tärkeän mahdollisuuden tavoittaa autenttisia kokemuksia sanoitusten kirjoittamisesta”, Pakarinen kertoo.

Cheekin sanoituksissa korostuvat toimijuus, tarkoitus ja tietoisen mielen voima

Cheekin tuotannossa on useita voimavarakeskeisiä ilmaisukeinoja, joita Pakarinen kuvaa tutkimuksessaan kehittämällään resilienssin poetiikan käsitteellä.

”Tutkimuksessani resilienssi tarkoittaa vaikeissa tilanteissa sovellettavia voimavaroja. Käsitteen tavoitteena on havainnollistaa tapoja, joilla rap voi tuoda voimavaroja tekijöilleen ja yleisöilleen”, Pakarinen kuvailee.

Pakarisen mukaan Cheekin tuotannossa ominaiset ilmaisukeinot edustavat useita resilienssille keskeisiä piirteitä, kuten toimijuutta, tarkoituksen tunnetta ja tietoisen mielen taitoja. Ne kietovat vastakohtia, kuten vahvuuksia ja vaikeuksia, iloa ja surua tai terveyttä ja sairautta toisiinsa moniselitteisesti ja haastavat niiden tarkkarajaisia kategorioita.

Räpin avulla voi käsitellä mielenterveyden sosiaalisia ja kulttuurisia puolia

Pakarinen keskittyy väitöskirjassaan myös mielenterveyden teemaan ja sen käsittelemiseen kulttuurisella tasolla. Cheekin tuotannossa näkyy muutos, jossa mielenterveydestä puhutaan avoimemmin ja tabut sen ympärillä heikkenevät. 

”Cheekin sanoitukset luovat tilaa autenttiselle kokemuspohjaiselle mielenterveyspuheelle, jossa nousevat esiin myös mielen sosiaaliset ja kulttuuriset puolet. Tämä tarjoaa tärkeän vastapainon ajallemme tyypilliselle diagnoosikeskeiselle keskustelulle”, Pakarinen sanoo.

Pakarinen näkee, että räpin tuotannoista voi tunnistaa ilmaisukeinoja ja teemoja, jotka mahdollistavat esimerkiksi jatkotutkimuksia räpin taideterapeuttisuudesta. Näiden pohjalta voi kehittää räppiin perustuvia vuorovaikutusmenetelmiä, joita on etenkin räpin omaehtoisen kuuntelemisen osalta sovellettu suomalaisessa mielenterveystyössä vasta vähän.

FM Anna Pakarisen väitöskirjan Resilienssin poetiikka: Cheekin rap-runouden ilmaisukeinoja ja merkityksiä tarkastustilaisuus pidetään lauantaina 14.6.2025 klo 12.00 alkaen yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Tilaisuus on seurattavissa myös etäyhteyden välityksellä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Anna Helle Turun yliopistosta ja kustoksena professori Mikko Keskinen Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä tämän linkin kautta: https://r.jyu.fi/vaitos-pakarinen140625 

Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0717-5 

Pakarisen väitöstutkimusta tukivat Emil Aaltosen säätiö ja Jyväskylän yliopisto; Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta; Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos.

Lisätietoja: anna.m.pakarinen@jyu.fi