Kela muistuttaa lääkäreitä keskushermostolääkkeiden monikäytön riskeistä

Kela lähettää tänä vuonna lääkemääräyspalautteen noin 1 100 lääkärille. Palautteen saavat lääkärit määräsivät vuonna 2024 pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavaa (PKV) lääkettä potilaalle, joka oli ostanut vähintään viittä eri PKV-lääkettä säännöllisesti eli vähintään neljä kertaa kutakin lääkettä vuoden aikana.

PKV-lääkkeitä ovat esimerkiksi opioidit, bentsodiatsepiinit ja pregabaliini, joita käytetään yleisesti muun muassa kivun, unettomuuden ja ahdistuneisuuden hoitoon. Yhteistä näille lääkkeille ovat haittavaikutukset, kuten väsymys, sekavuus ja kaatumisriskin lisääntyminen, joiden riski korostuu iäkkäillä ja monisairailla.

– Usean keskushermostoon vaikuttavan lääkkeen yhtäaikainen käyttö voi olla lääketieteellisesti perusteltua. Tällöin on hyvä suunnitella hoito yksilöllisesti, käyttää pienintä tehoavaa annosta ja harkita vaihtoehtoisia lääkkeitä, sanoo Kelan vastaava asiantuntijalääkäri Maija Pihlajamäki.

Riskit kasvavat, jos lääkehoidon kokonaisuus ei ole hallinnassa

Kelan aineistoista ilmenee, että keskimäärin kahdeksan eri lääkäriä oli määrännyt PKV-lääkkeitä kullekin kyseessä olevista potilaista vuoden aikana. Tämä viittaa siihen, että kaikilla hoitoon osallistuneilla lääkäreillä ei välttämättä ollut kokonaiskuvaa lääkityksestä.

– Hoidon pirstaleisuus voi johtua esimerkiksi lääkäreiden vaihtuvuudesta, hoidon jakautumisesta useaan paikkaan tai reseptien uusimisesta ilman kokonaisarviota. Tällöin lääkehoidon riskit voivat kasvaa huomaamatta, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.

Reseptiä kirjoittaessa lääkärin tulisi tarkistaa potilaan ajantasainen lääkitys esimerkiksi Reseptikeskuksesta tai tulevaisuudessa Kanta-lääkityslistasta.

– Yksi ratkaisu voisi olla, että potilaalle PKV-lääkkeitä määräisi keskitetysti yksi lääkäri, joka tuntisi potilaansa hoitokokonaisuuden. Samalla lääkärin olisi mahdollista seurata määräämiensä lääkkeiden hyötyjä ja haittoja sekä arvioida lääkityksen tarpeellisuutta säännöllisesti, Kurko toteaa.

Lääkemääräyspalaute tarjoaa tietoa ammattilaisten tueksi

Kelan lääkemääräyspalautteen tavoitteena on tarjota terveydenhuollon ammattilaisille tietoa ja herättää keskustelua lääkehoidon ajankohtaisista aiheista. Palautetta annetaan rekisteritietojen perusteella eikä se ota kantaa yksittäisten potilaiden hoitoon. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan Kelan lääkemääräyspalaute on vähentänyt mahdollisesti haitallista lääkkeiden määräämistä.

– Vuosittain vaihtuvilla aiheilla lääkemääräyspalaute pyrkii omalta osaltaan edistämään lääkitysturvallisuutta ja kiinnittämään huomiota muihinkin rationaalisen lääkehoidon teemoihin, Terhi Kurko summaa.