Korkotason lasku kasvattaa lainanottajan liikkumavaraa

Vuoden 2025 alkupuolella nähdyt korkojen laskut ovat parantaneet suomalaisten mahdollisuuksia saada rahoitusta selvästi. Se summa, paljonko lainaa 3000 tuloilla sai vuosi sitten, on kasvanut tänä vuonna melkein 20 %.

Tilanne näkyy positiivisesti erityisesti ensiasunnon ostajille ja lapsiperheille, joiden ostovoima ja sitä myötä myös valinnanvara on kasvanut merkittävästi.

Mikä on edesauttanut tilannetta?

Taustalla on erityisesti Euribor-viitekoron selvä lasku. Vielä vuoden 2024 aikana 12 kuukauden Euribor oli selvästi yli 4 %, mutta kesäkuun 2025 alussa se liikkuu jo 2,00–2,10 prosentin välillä. 

Tämä tarkoittaa yli 50 % tiputusta korkokuluissa ja se näkyy suoraan pankkien lainalaskelmissa. Kuluttajille pienempi korko tarkoittaa puolestaan parempaa maksukykyä ja suurempaa lainakapasiteettia.

Selitys löytyy pankkien tekemästä stressitestistä

Pankit arvioivat lainanhakijan maksukykyä edelleen ns. stressitestillä, jossa simuloidaan korkeampaa korkotasoa, joka on tyypillisesti noin 6 %:n luokkaa. Tämä varmistaa, ettei laina ole liian suuri, vaikka korot nousisivat tulevaisuudessa uudelleen.

Juuri tämä stressitesti yhdistettynä nyt matalampaan todelliseen korkotasoon mahdollistaa tilanteen, jossa samoilla tuloilla voi saada jopa 20 % enemmän lainaa kuin vuonna 2024. Katsotaan miltä tilanne näyttää esimerkiksi 150.000 € euron lainan osalta.

Maksimilainasumma 2024 vs. 2025

Vuonna 2024, 3000 euron nettotuloilla lainanhakija saattoi saada esimerkiksi 150 000 euron asuntolainan, jos laina-aika oli 25 vuotta ja pankin stressitestissä käytettiin 6 prosentin korkoa. Tällä korkotasolla lainan kuukausieräksi muodostui noin 970 euroa, mikä asettui juuri ja juuri pankkien yleisesti hyväksymän 35 prosentin maksukuorman rajoihin.

Kesäkuussa 2025 todellinen korkotaso on laskenut merkittävästi: 12 kuukauden Euribor on noin 2,00–2,10 prosenttia, kun se vielä vuosi sitten oli 4,2 prosentin tuntumassa. Tämä korkoero – yli kaksi prosenttiyksikköä – parantaa merkittävästi asiakkaan todellista maksukykyä, vaikka stressitestikorko itsessään ei olisikaan muuttunut.

Koska stressitesti pysyy edelleen 6 prosentissa, mutta todellinen korko lainassa on nyt esimerkiksi 3,5 prosenttia, hakijan todellinen kuukausierä vastaavalla 150 000 euron lainalla laskee yli 150 eurolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että samalla tulotasolla hakija voi nyt saada jopa 175 000–180 000 euroa lainaa ilman, että stressitesti ylittyy tai kuukausittainen maksukuorma kasvaa kohtuuttomasti.

Lainan määrä voi siis kasvaa vuoden takaiseen verrattuna noin 17–20 prosenttia pelkästään korkotason laskun ansiosta – ilman että hakijan tulot, menot tai laina-aika olisivat muuttuneet. Tämä kehitys tarjoaa erityisesti ensiasunnon ostajille ja perheille konkreettista lisätilaa lainaneuvotteluissa.