Kunta- ja aluevaaleissa äänestivät ahkerimmin hyvätuloiset, koulutetut ja eläkeläiset
Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli korkein 71-vuotiaiden ikäryhmässä. Kaikkein vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta matalin äänestysaktiivisuus oli 21-vuotiailla miehillä, 25,2 %.
Kuntavaaleissa äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, äänesti 52,9 % äänioikeutetuista. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin. Naisista äänesti 55,6 % ja miehistä 50,1 %. Tiedot perustuvat Kuntavaalit-tilastoon.
“Nuoret äänestävät yleensä muita ikäryhmiä vähemmän. Nämä vaalit eivät tehneet poikkeusta”, yliaktuaari Sami Fredriksson kertoo.
Aluevaaleissa äänestysaktiivisuus eri väestöryhmissä oli vastaava kuin kuntavaaleissa. Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, äänesti 51,3 % äänioikeutetuista. Naisista äänesti 54,2 %. Alle 93-vuotiaista äänestysaktiivisuus oli puolestaan matalin 21-vuotiailla miehillä, 23,9 %. Tiedot perustuvat Aluevaalit-tilastoon.
Parhaiten ansaitsevat äänestivät aktiivisimmin
Kuntavaaleissa ylimpään tuloviidennekseen kuuluneista äänioikeutetuista lähes 68 % äänesti. Alimmassa ryhmässä äänestysaktiivisuus jäi alle 40 %:n.
”Tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen oli selvä kaikkien äänestäneiden kohdalla niin kunta- kuin aluevaaleissa. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ero äänestysaktiivisuudessa pienituloisimman ja suurituloisimman viidenneksen välillä oli kuntavaaleissa yli 28 prosenttiyksikköä ja aluevaaleissa jopa 29 prosenttiyksikköä”, Fredriksson kertoo.
Aluevaaleissa ylimpään tuloryhmään kuuluneista äänesti lähes 67 %. Alimmassa tuloryhmässä äänestysaktiivisuus jäi alle 38 %:n.
Korkeasti koulutetut ja eläkeläiset aktiivisia äänestäjiä
Korkeakoulututkinnon suorittaneet äänestivät näissäkin vaaleissa keskimääräistä aktiivisemmin. Kuntavaaleissa ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 26 prosenttiyksikköä keskiarvoa suurempi.
”Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla äänestysprosentti oli 42,7 prosenttia korkeampi kuin pelkän perusasteen suorittaneilla Tämä on iso ero. Aluevaaleissa eroa oli peräti 44 prosenttiyksikköä. Jos äänestysaktiivisuus olisi ollut suurempi, ero olisi saattanut olla pienempi”, Fredriksson kertoo.
Ennakkoon äänestäminen oli yleisintä eläkeläisten joukossa. Kuntavaaleissa kaikista eläkeläisistä äänesti ennakkoon 41,6 %.
Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus matala
Suomen- ja saamenkielisistä kuntavaaleissa äänesti 54,8 %. Tarkastelluista kieliryhmistä korkein äänestysprosentti oli ruotsinkielisillä, yli 65 %. Vieraskielisten äänestysaktiivisuus oli puolestaan matala, 22,4 %.
Aluevaaleissa suomen- ja saamenkielisistä äänesti 53,1 %. Tarkastelluista kieliryhmistä korkein äänestysaktiivisuus oli ruotsinkielisillä, yli 63,9 %. Vieraskielisten äänestysprosentti jäi 21 %:iin.
Esitetyt tiedot äänestämisestä perustuvat kahteen ryhmään: kaikki ennakkoon äänestäneet koko maassa sekä vaalipäivänä äänestäneet niillä erikokoisilla alueilla, joilla on sähköinen rekisteri käytössä. Helsingin vaalipiirissä vaalipäivänä äänestäneistä ei ole tietoa, koska sähköinen äänestysrekisteri ei ole käytössä Helsingissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami FredrikssonYliaktuaari
Puh:029 551 2696sami.fredriksson@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Syntyvyys yhä historiallisen matalaa – väestönkasvu keskittyy Uudellemaalle24.7.2025 08:03:44 EEST | Uutinen
Suomessa syntyi tammi-kesäkuussa 22 341 lasta, eli 413 enemmän kuin vuotta aiemmin. Väkiluku kasvoi 8 801 hengellä. Väestönkasvu perustui pitkään jatkuneen trendin mukaisesti muuttovoittoon ulkomailta.
Työttömyyden nousu jatkui edelleen kesäkuussa – etenkin nuorten tilanne vaikea22.7.2025 08:02:29 EEST | Tiedote
15–74-vuotiaita työllisiä oli kesäkuussa 23 000 vähemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä puolestaan 51 000 enemmän. 15–24-vuotiaiden työttömyysaste nousi erityisen paljon, mikä kertoo muun muassa vaisusta kesätyötarjonnasta.
Vapaarahoitteiset vuokrat laskussa pääkaupunkiseudulla – asiantuntija kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi17.7.2025 08:02:02 EEST | Tiedote
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 0,5 % huhti-kesäkuussa 2025 vuodentakaisesta. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat kuitenkin laskivat 0,3 %, kun muualla maassa nousua nähtiin 0,9 %. Vuokrat nousivat suurista kaupungeista eniten Rovaniemellä (2,0 %) ja laskivat eniten Vantaalla (-0,8 %).
Inflaatio hidastui yhä kesäkuussa – terveyspalveluiden ja lääkkeiden hinnat nousussa14.7.2025 08:02:08 EEST | Tiedote
Inflaatio oli kesäkuussa 0,2 % kuluttajahintaindeksillä mitattuna, kun se toukokuussa oli 0,5 %.Eniten hinnat nousivat edeltävien kuukausien tapaan luokassa terveys, 7,3 %.
Tutkimus: Ansiotulojen verovähennykset pienentävät tuloeroja8.7.2025 08:41:15 EEST | Tiedote
Ansiotulojen verovähennykset tasaavat tulonjakoa ja lisäävät verotuksen progressiivisuutta Suomessa, vaikka esimerkiksi kotitalousvähennyksestä hyötyvätkin eniten suurituloiset. Asiaa tutkittiin ensimmäistä kertaa tarkalla rekisteriaineistolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme