Lihavuudesta yli 2,5 miljardin lisäkustannukset yhteiskunnalle vuosittain

FinWeight-tutkimussarjan uusin julkaisu osoittaa, että lihavuuden hoitamatta jättäminen tuottaa yhteiskunnalle vuosittain yli 2,5 miljardin euron lisäkustannukset¹. 1,1 miljardin lisäkustannus syntyy suorista kustannuksista eli terveydenhuollosta ja lääkekustannuksista, ja 1,4 miljardia epäsuorista kustannuksista eli pääosin pitkistä sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. 

”Kyse on laajasta kansanterveydellisestä haasteesta. Tutkimustulokset osoittavat, että viimeistään nyt yhteiskunnan tulee ottaa enemmän vastuuta lihavuuden ehkäisystä ja hoidosta. Lihavuuden syyt ovat moninaiset, eikä yksilö voi yksin olla vastuussa ratkaisuista,” toteaa FinWeight-tutkimusryhmän jäsen, Helsingin yliopiston lihavuustutkimuksen professori Kirsi Pietiläinen.

Lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon tulee suhtautua myös työllisyyskysymyksenä

FinWeight-tutkimus osoittaa, että lihavuuden hoitamattomuus lisää yhteiskunnan kustannuksia merkittävästi. Sairauspoissaolojen määrä sekä pituus kasvavat, mitä korkeammasta painoindeksiluokasta (BMI) on kyse. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä henkilöillä, joilla on lihavuutta (BMI 30 tai yli²), on yli kolminkertainen normaalipainoisiin verrattuna.

”Tämä on tulos, jos lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon ei panosteta. Terveys heikkenee, sen seurauksena työkyky heikkenee ja lopputuloksena on kalliita kustannuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Nykyisessä väestörakenteessa lihavuuden hoitaminen ei ole enää vain terveys- vaan myös työllisyyskysymys.” Pietiläinen jatkaa.

Lihavuus myös lisää merkittävästi terveysongelmien kokonaismäärää³. Mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden riskiä lihavuus lisää, olivat tutkimuksen mukaan merkittävimpiä syitä sekä sairauspoissaoloille että työkyvyttömyyseläkkeille.

”Suomen kolmesta miljoonasta työikäisestä jo yli puolella on ylipainoa tai lihavuutta. Työkyvyn näkökulmasta lihavuuskehitykseen tulee suhtautua aiempaa vakavammin ja kiinnittää entistä enemmän huomiota ennaltaehkäisyyn”, kertoo tutkimusryhmän jäsen, Novo Nordiskin lääketieteellinen johtaja ja asiantuntijalääkäri Tero Saukkonen. 

Tutkimuksessa esitetyt luvut ovat vain maltillinen arvio lihavuuden kustannusvaikutuksista. 

”Tutkimuksessa on huomioitu vain osa epäsuorista kustannuksista – emme analysoineet esimerkiksi työnantajien kustantamia lyhyitä sairauspoissaoloja, heikentynyttä työkykyä tai eri mittaisia työttömyysjaksoja, joiden kaikkien riskiä lihavuus lisää. Lihavuuden esiintyvyys on myös jatkuvasti lisääntynyt aineiston keruun jälkeen⁴, eli myös kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat kasvaneet,” kertoo tutkimusryhmän jäsen, Itä-Suomen yliopiston professori Tiina Laatikainen. 

Tutkimusaineisto koostuu FinTerveys 2017 -tutkimukseen kerätystä yli 5 500 suomalaisen terveys- ja hyvinvointitiedoista, sekä laajasta THL:n, Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistosta vuosilta 2016–2021. Tutkimuksessa mitattiin Kelan maksamia sairauspäiväetuuksia (yli 10 päivän sairauspoissaolot) ja sairauspoissaolojen pituuksia, työkyvyttömyyseläkemaksuja sekä kuntoutusjaksoja.

Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu kansainvälisessä BMC Public Health -tiedelehdessä toukokuussa 2025. Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin Yliopisto, MedEngine ja Novo Nordisk.

FinWeight-tutkimuksen tulos on maltillinen arvio kustannuksista. Lihavuuskehitys on jatkunut aineiston keruun jälkeen, ja THL:n tuoreimman Terve Suomi 2023 -tutkimuksen⁴ mukaan Suomessa on yli 1,2 miljoonaa aikuista, joilla on lihavuutta. Tutkijat arvioivat, että kehityssuunta huomioiden hoitamattoman lihavuuden lisäkustannukset voivat olla nousseet 2,9 miljardiin euroon. 

Haastattelut ja lisätiedot tutkimuksesta:

Tero Saukkonen
Lääketieteellinen johtaja, asiantuntijalääkäri 
Novo Nordisk Farma Oy
p. +358 40 843 3339

Tavoitettavissa:
10.6. aamu- ja iltapäivä.

Kirsi Pietiläinen
Professori
Helsingin yliopisto
p. +358 50 599 2295

Tavoitettavissa:
10.6. klo 14-16.

Tiina Laatikainen
Professori
Itä-Suomen yliopisto 
p. +358 50 3078604

Tavoitettavissa:
10.6. klo 8-9, 11-13 ja klo 16 jälkeen.

Lähteet:

1: Vesikansa, A., Mehtälä, J., Aspholm, S. et al. Indirect costs constitute a major part of the total economic burden of obesity: a Finnish population-based cohort study. BMC Public Health 25, 1739 (2025). https://doi.org/10.1186/s12889-025-22978-9

2: Lihavuus aikuisilla. Käypä hoito -suositus, 2025

3: Vesikansa A, Mehtälä J, Mutanen K, Lundqvist A, Laatikainen T, Ylisaukko‐oja T, Obesity and metabolic state are associated with increased health‐ care resource and medication use and costs: a Finnish population‐based study. Eur J Health Econ. 2023 Jul;24(5):769-781. doi: 10.1007/s10198-022-01507-0. Epub 2022 Sep 5.

4: Terve Suomi 2023 – lihavuuden ilmiöraportti, 2023. (viitattu 27.5.2025)

FI25NNG00069 05.2025