Suomen ympäristökeskus

Avomerialueilla laajojen sinileväkukintojen riski yhä huomattava

Jaa

Avomeren sinileväkukintojen esiintymisen riski jatkuu suurena Suomenlahdella, Saaristomerellä ja myös Selkämeren etelä- ja keskiosissa.

Merentutkimusalus Aranda jättää vanan meren pinnalla olevien sinilevien muodostamaan raidoitukseen.
Merentutkimusalus Aranda sinilevälauttojen raidoittamalla merellä elokuussa 2022. Pintaan nousevat sinilevälautat muodostuvat lähinnä huonokuntoisista sinileväsoluista, jotka eivät enää kykene säätelemään syvyyssijaintiaan vedessä. Ilkka Lastumäki / Suomen ympäristökeskus

Laajoja sinileväkukintoja esiintyy todennäköisesti kesän kuluessa Suomen läheisillä avomerialueilla, sillä Itämeren ravinnetila on pitkälti ennallaan. Sinilevälauttojen muodostumisriski on suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja suuressa osassa Selkämerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen.

Pintalevälauttojen esiintymisen laajuuteen ja sinileväkukinnan kestoon vaikuttavat kesän lämpö- ja tuuliolosuhteet. Itämeren pääaltaan ravinnetilan paraneminen vähentäisi merkittävästi sinilevien massaesiintymisiä, sillä pääaltaan tila heijastuu pohjoisten avomerialueiden tilaan. Rannikolla ja saaristossa sinilevätilanne voi vaihdella hyvinkin paikallisesti ja myös nopeammin kuin avomerellä. Paikallisia sinileväkukintoja on esiintynyt vuosittain myös Perämeren rannikolla.

Sinilev%E4lauttojen%20muodostumisriski%20on%20suuri%20It%E4meren%20p%E4%E4altaan%20pohjoisosassa%2C%20Suomenlahdella%2C%20Saaristomerell%E4%20ja%20suuressa%20osassa%20Selk%E4merta.%20Per%E4merell%E4%20riski%20on%20edelleen%20v%E4h%E4inen.
Sinilevälauttojen muodostumisriski on suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja suuressa osassa Selkämerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen. Kartalla valkoisena näkyvälle alueelle ei ole tehty arviota, koska alueelta ei ole saatavissa talven ravinnetietoja. © Suomen ympäristökeskus

Ravinnetilanne luo edelleen otolliset olosuhteet sinilevien massaesiintymiselle

Itämeren ravinnetilanne luo edelleen otolliset olosuhteet sinileväkukinnoille Suomen läheisillä avomerialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Viime talvena vallinneet lännenpuoleiset voimakkaat tuulet suosivat Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden vesikerrosten sekoittumista. Suomenlahdella happitilanne parani huomattavasti, mutta valitettavasti sekoittuminen nosti pintakerroksiin runsaasti fosforia. Selkämeren fosforipitoisuus on kasvanut 2000-luvulla, ja sinileväkukintojen esiintymisen riski vaikuttaa siellä muuttuneen pitkäkestoiseksi.

Tänäkin keväänä kasviplanktonin kevätkukinta kulutti pintakerroksesta lähes kaiken käyttökelpoisen typen, kun taas fosforia jäi pintaveteen runsaasti. Nämä olosuhteet luovat edelleen hyvät lähtökohdat sinileväkukinnoille, sillä juuri merialueilla laajoja sinileväkukintoja muodostavat lajit kykenevät hyödyntämään ilmasta veteen liuennutta typpeä. Tämä antaa näille sinilevälajeille kilpailuedun muihin lajeihin verrattuna.

Laajoja sinileväkukintoja aletaan yleensä tavata avomerialueella juhannuksen jälkeen. Sinilevälautat muodostuvat avomerelle parin viikon lämpimän ja aurinkoisen sääjakson jälkeen, etenkin jos säässä on muutamien päivien vähätuulinen jakso. Kesällä pohjoisenpuoleiset voimakkaat tuulet voivat aiheuttaa fosforipitoisen syväveden kumpuamisen pintakerrokseen, mikä osaltaan voi suosia sinilevien kasvua.

Meren tilaseurantoja tarvitaan myös sinileväriskin ennustamisessa

Sinilevien esiintymisriskin arvioimisessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) avomeren seuranta-aineistoja sekä ELY-keskusten rannikkoseurantatietoja. Lisäksi hyödynnettiin kaupallisilla aluksilla tehtävän Alg@line-seurannan aineistoja, satelliittikuvia ja EU:n Copernicus-palvelun sääaineistoja. Sinilevälauttojen muodostumisennuste on tehty näiden aineistojen avulla tilastomatemaattista ja koneoppimistyyppistä ennustemallinnusta yhdistäen.

Sinilevätiedotus alkaa juhannusviikolla

Suomen ympäristökeskus tiedottaa tänä kesänä yleisestä sinilevätilanteesta viikoittain 19.6.–7.8.2025. Tiedote julkaistaan torstaisin klo 13. Sinilevätilanteen seurantaa toteutetaan kuitenkin kesäkuun alusta aina syyskuun loppuun asti. Sinilevähavainnot ovat nähtävissä JärviMeriwikin valtakunnallisella kartalla.

Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä sekä muun muassa ihoa ja silmiä ärsyttäviä aineita. Runsaisiin sinileväkukintoihin on aina syytä suhtautua varoen. Yleisten uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijat tavoitettavissa arkisin klo 9-16.

Sinileväkukintojen riskinarvio Suomen merialueella:
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 363

Sinilevien ekologia Itämerellä:
Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 353

Mallinnus:
Erikoistutkija Heikki Peltonen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 504

Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 242

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Sinilevälauttojen muodostumisriski on suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja suuressa osassa Selkämerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen.
Sinilevälauttojen muodostumisriski on suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja suuressa osassa Selkämerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen. Kartalla valkoisena näkyvälle alueelle ei ole tehty arviota, koska alueelta ei ole saatavissa talven ravinnetietoja.
© Suomen ympäristökeskus
Lataa
Merentutkimusalus Aranda jättää vanan meren pinnalla olevien sinilevien muodostamaan raidoitukseen.
Merentutkimusalus Aranda sinilevälauttojen raidoittamalla merellä elokuussa 2022. Pintaan nousevat sinilevälautat muodostuvat lähinnä huonokuntoisista sinileväsoluista, jotka eivät enää kykene säätelemään syvyyssijaintiaan vedessä.
Ilkka Lastumäki / Suomen ympäristökeskus
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
www.syke.fi/fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye