Kunta-alalla sairauspoissaoloja vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla
Vuonna 2024 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,3 päivää poissa töistä oman sairauden vuoksi. Luku on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2023, jolloin nähtiin selkeä käänne parempaan koronan aiheuttaman kasvupiikin jälkeen. Sairauspoissaolojen määrä on nyt alhaisempi kuin kertaakaan 25 vuotta kestäneen seurannan aikana.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 11.6.2023
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu 11 kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Vuonna 2022 koronapandemia aiheutti jyrkän nousun sairauspoissaoloissa, mutta kasvu jäi tilapäiseksi. Koronapandemian ja sote-uudistuksen jälkeisinä vuosina sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja vakiintuneet matalammalle tasolle.
– Sairauspoissaolojen keskiarvo kunta-alalla on sote-uudistuksen jälkeen laskenut alemmalle tasolle kuin kertaakaan koko 2000-luvulla, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Vuodesta 2023 alkaen kuntatyöntekijöihin ei Helsinkiä lukuun ottamatta ole enää sisältynyt sote- ja pelastustoimen henkilöstöä, mikä osaltaan vaikuttaa lukuihin.
Nuorten sairauspoissaolot ovat edelleen korkealla
Alle 30-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot osoittavat yhä huolestuttavaa kehitystä. Vaikka koronapandemian aikainen piikki tasoittui, nuorten poissaolot ovat selvästi yleisempiä kuin heitä vanhemmissa ikäryhmissä (katso kuvio 1).
Nuorilla on henkilötyövuotta kohden keskimäärin 5,5 sairauspoissaolopäivää vuodessa enemmän kuin vastaavassa ikäryhmässä 2000-luvun alussa.
Myönteisintä kehitys näyttää olevan yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä. Nykyiset yli viisikymppiset ovat harvemmin poissa töistä oman sairauden vuoksi kuin samanikäiset olivat seurannan alkuvuosina.
Ammattiryhmien välillä on selkeitä sosioekonomisia terveyseroja
Sairauspoissaolojen määrä vaihtelee selvästi ammattiryhmien välillä. Johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevillä poissaoloja oli keskimäärin seitsemän päivää henkilötyövuotta kohden vuosina 2023 ja 2024, kun taas fyysisissä ja suorittavissa tehtävissä määrä nousi jopa 30 päivään.
Eniten poissaoloja kertyi avustaville työntekijöille ja muille palvelutyöntekijöille, jotka työskentelevät muun muassa rakentamisessa, kunnossapidossa, keittiöissä ja joukkoliikenteen asiakaspalvelussa (katso kuvio 2).
Koulujen opettajilla sairauspoissaolot olivat vähäisempiä kuin muilla kasvatusalan ammattilaisilla: lehtoreilla ja tuntiopettajilla keskimäärin 9 ja luokanopettajilla 12 päivää. Sen sijaan varhaiskasvatuksen opettajilla, lastenhoitajilla ja perhepäivähoitajilla poissaolopäiviä kertyi yli 20 vuodessa.
– Tämä selittynee ainakin osittain sillä, että alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevillä on keskimääräistä suurempi tartuntatautien riski, arvioi Ervasti.
Joka viides kuntatyöntekijä ei ollut päivääkään sairauslomalla vuonna 2024
Vuonna 2024 viidennes (21 %) tutkimuskuntien työntekijöistä ei ollut kertaakaan poissa töistä oman sairauden vuoksi. Pidemmän aikavälin tarkastelussa nolla päivää sairastaneiden osuus on ollut laskussa lukuun ottamatta todennäköisesti koronarajoituksista johtuvaa nousua vuosina 2020–2021.
– Pandemian alkuvaiheessa ihmisten välistä kanssakäymistä rajoitettiin, mikä vähensi myös muiden tartuntatautien leviämistä. Lisäksi etätyö saattoi mahdollistaa työskentelyn myös osittaisella työkyvyllä, sanoo Ervasti.
Vuosina 2023 ja 2024 tilanne on palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna nolla päivää sairastaneiden osuus on yleensä käänteisessä suhteessa sairauspoissaolopäivien keskiarvoon. Johto- ja asiantuntijatehtävissä nolla päivää sairastaneiden osuus oli korkea, 33–46 %.
– Mahdollisuus etätyöhön tai kevennettyyn työhön voi vähentää tarvetta kirjata poissaolopäivä, jos työntekijä kokee olevansa osittain työkykyinen, sanoo Jenni Ervasti.
Kunta10-tutkimus
- Sairauspoissaolot kunnissa 2000–2024-aineisto ja tuoreimpaan dataan liittyvä analyysi Työelämätieto-palvelussa: https://tyoelamatieto.fi/fi/etusivu/aineistot/sairauspoissaolot-kunnissa/
- Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
- Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin. Seurantaa on tehty vuodesta 2000 lähtien.
- Kunta10-tutkimuksen tilasto kattaa kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta ilman tietoa poissaolon taustalla olevasta diagnoosista.
- Vuoden 2024 sairauspoissaolotilasto perustuu 71 990 henkilötyövuoteen.
Lisätiedot
- Jenni Ervasti, johtava tutkija, Työterveyslaitos, jenni.ervasti@ttl.fi, +358 43 825 5475
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme