Kunta-alalla sairauspoissaoloja vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla
11.6.2025 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Vuonna 2024 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,3 päivää poissa töistä oman sairauden vuoksi. Luku on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2023, jolloin nähtiin selkeä käänne parempaan koronan aiheuttaman kasvupiikin jälkeen. Sairauspoissaolojen määrä on nyt alhaisempi kuin kertaakaan 25 vuotta kestäneen seurannan aikana.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 11.6.2023
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu 11 kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Vuonna 2022 koronapandemia aiheutti jyrkän nousun sairauspoissaoloissa, mutta kasvu jäi tilapäiseksi. Koronapandemian ja sote-uudistuksen jälkeisinä vuosina sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja vakiintuneet matalammalle tasolle.
– Sairauspoissaolojen keskiarvo kunta-alalla on sote-uudistuksen jälkeen laskenut alemmalle tasolle kuin kertaakaan koko 2000-luvulla, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Vuodesta 2023 alkaen kuntatyöntekijöihin ei Helsinkiä lukuun ottamatta ole enää sisältynyt sote- ja pelastustoimen henkilöstöä, mikä osaltaan vaikuttaa lukuihin.
Nuorten sairauspoissaolot ovat edelleen korkealla
Alle 30-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot osoittavat yhä huolestuttavaa kehitystä. Vaikka koronapandemian aikainen piikki tasoittui, nuorten poissaolot ovat selvästi yleisempiä kuin heitä vanhemmissa ikäryhmissä (katso kuvio 1).
Nuorilla on henkilötyövuotta kohden keskimäärin 5,5 sairauspoissaolopäivää vuodessa enemmän kuin vastaavassa ikäryhmässä 2000-luvun alussa.
Myönteisintä kehitys näyttää olevan yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä. Nykyiset yli viisikymppiset ovat harvemmin poissa töistä oman sairauden vuoksi kuin samanikäiset olivat seurannan alkuvuosina.
Ammattiryhmien välillä on selkeitä sosioekonomisia terveyseroja
Sairauspoissaolojen määrä vaihtelee selvästi ammattiryhmien välillä. Johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevillä poissaoloja oli keskimäärin seitsemän päivää henkilötyövuotta kohden vuosina 2023 ja 2024, kun taas fyysisissä ja suorittavissa tehtävissä määrä nousi jopa 30 päivään.
Eniten poissaoloja kertyi avustaville työntekijöille ja muille palvelutyöntekijöille, jotka työskentelevät muun muassa rakentamisessa, kunnossapidossa, keittiöissä ja joukkoliikenteen asiakaspalvelussa (katso kuvio 2).
Koulujen opettajilla sairauspoissaolot olivat vähäisempiä kuin muilla kasvatusalan ammattilaisilla: lehtoreilla ja tuntiopettajilla keskimäärin 9 ja luokanopettajilla 12 päivää. Sen sijaan varhaiskasvatuksen opettajilla, lastenhoitajilla ja perhepäivähoitajilla poissaolopäiviä kertyi yli 20 vuodessa.
– Tämä selittynee ainakin osittain sillä, että alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevillä on keskimääräistä suurempi tartuntatautien riski, arvioi Ervasti.
Joka viides kuntatyöntekijä ei ollut päivääkään sairauslomalla vuonna 2024
Vuonna 2024 viidennes (21 %) tutkimuskuntien työntekijöistä ei ollut kertaakaan poissa töistä oman sairauden vuoksi. Pidemmän aikavälin tarkastelussa nolla päivää sairastaneiden osuus on ollut laskussa lukuun ottamatta todennäköisesti koronarajoituksista johtuvaa nousua vuosina 2020–2021.
– Pandemian alkuvaiheessa ihmisten välistä kanssakäymistä rajoitettiin, mikä vähensi myös muiden tartuntatautien leviämistä. Lisäksi etätyö saattoi mahdollistaa työskentelyn myös osittaisella työkyvyllä, sanoo Ervasti.
Vuosina 2023 ja 2024 tilanne on palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna nolla päivää sairastaneiden osuus on yleensä käänteisessä suhteessa sairauspoissaolopäivien keskiarvoon. Johto- ja asiantuntijatehtävissä nolla päivää sairastaneiden osuus oli korkea, 33–46 %.
– Mahdollisuus etätyöhön tai kevennettyyn työhön voi vähentää tarvetta kirjata poissaolopäivä, jos työntekijä kokee olevansa osittain työkykyinen, sanoo Jenni Ervasti.
Kunta10-tutkimus
- Sairauspoissaolot kunnissa 2000–2024-aineisto ja tuoreimpaan dataan liittyvä analyysi Työelämätieto-palvelussa: https://tyoelamatieto.fi/fi/etusivu/aineistot/sairauspoissaolot-kunnissa/
- Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
- Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin. Seurantaa on tehty vuodesta 2000 lähtien.
- Kunta10-tutkimuksen tilasto kattaa kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta ilman tietoa poissaolon taustalla olevasta diagnoosista.
- Vuoden 2024 sairauspoissaolotilasto perustuu 71 990 henkilötyövuoteen.
Lisätiedot
- Jenni Ervasti, johtava tutkija, Työterveyslaitos, jenni.ervasti@ttl.fi, +358 43 825 5475
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Arbetsplatserna förutser inte den gröna omställningens kompetensbehov tillräckligt6.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
För att främja den gröna omställningen krävs starkare miljökompetens på arbetsplatserna. Enligt Arbetshälsoinstitutets enkät varierar emellertid möjligheterna att utveckla den miljökompetens som behövs i arbetet tydligt mellan olika verksamhetsområden och arbetstagargrupper.
Tutkimus: Työpaikat eivät ennakoi vihreän siirtymän osaamistarpeita riittävästi6.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vihreän siirtymän edistäminen edellyttää työpaikoilta nykyistä vahvempaa ympäristöosaamista. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan mahdollisuudet kehittää työssä tarvittavaa ympäristöosaamista vaihtelevat kuitenkin selvästi eri toimialojen ja työntekijäryhmien välillä. Alle 30-vuotiaat osallistuvat kehittämiseen kaikkein vähiten.
Study: Workplaces do not sufficiently anticipate the competence needs of the green transition6.5.2026 06:00:00 EEST | Press release
Promoting the green transition requires higher levels of green competence from workplaces than today. However, according to a survey by the Finnish Institute of Occupational Health, clear differences exist between sectors and employee groups when it comes to the opportunities for developing the green competencies that the work requires.
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: huhtikuu 202622.4.2026 07:47:20 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti yhdeksän tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi työterveysneuvottelujen luottamuksellisuutta, asiantuntijoiden aikapainetta ja sitä, että pieni syntymäpaino lisää riskiä jäädä työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Allt fler som söker sig till specialiserad sjukvård på grund av psykiska ohälsa är i arbetslivet21.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Deltagande i arbete har blivit vanligare bland personer med psykiska störningar som kräver specialiserad sjukvård. Förändringen har varit kraftig under 2020-talet. Fortfarande deltar man i arbete mindre än den övriga befolkningen nära det första vårdbesöket, vilket betonar behovet av tidiga åtgärder för att stödja den psykiska hälsan. Arbetshälsoinstitutet har publicerat materialet och analysen i tjänsten Arbetslivskunskap.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme