Rekisteritiedot: Koronavirus jopa tuplasi ammattitautitapaukset ja iski naisiin sekä sote-ammattilaisiin

9.6.2025 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote

Jaa

Vahvistettuja ammattitautitapauksia oli vuonna 2021 yhteensä 2 235 ja vuonna 2022 jopa 2 576. Tapausten määrä kääntyi koronapandemian jyllätessä nousuun ja vuosina 2021 ja 2022 tapausten määrä jopa kaksinkertaistui. Muiden kuin koronaan liittyvien vahvistettujen ammattitautien lukumäärä on asettunut noin tuhannen vuosittaisen tapauksen tasolle.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 9.6.2025

Työperäisten sairauksien rekisteristä (TPSR) julkaistut vuosien 2021 ja 2022 tiedot tarkentavat kuvaa koronavuosien vaikutuksista vahvistettuihin ammattitautitapauksiin. Rekisteriin kirjattiin vuonna 2021 yhteensä 3 479 ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausta, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 2 235. Määrä kasvoi edelleen vuonna 2022, jolloin tapauksia kirjattiin kaikkiaan 3 856. Näistä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 2 576.

COVID-19-infektio osui erityisesti naisiin

Pandemian aiheuttama ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten määrän kasvu näkyi rekisterissä jo vuonna 2020, jolloin COVID-19-epidemia julistettiin pandemiaksi. Nyt julkaistujen rekisteritietojen mukaan tapausten määrä kasvoi vuosina 2021 ja 2022. Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä jopa kaksinkertaistui verrattaessa vuoden 2020 lukuihin.

COVID-19-infektio oli työikäisten ylivoimaisesti yleisin ammattitauti. Vuonna 2021 tapauksia vahvistettiin 1 087 ja vuonna 2022 tapauksia vahvistettiin 1 552.

Jo aiemmin, ensimmäisenä pandemiavuonna 2020, koronavirus selitti ammattitautitapausten määrän kääntymistä nousuun. Uusimmat rekisteritiedot osoittavat, että erityisesti naisten kärsimät COVID-19-infektiot käänsivät kaikkien ammattitautitapausten sukupuolijakauman päälaelleen verrattuna aiempaan.

– Vuosina 2021–2022 työikäisten vahvistetuista ammattitautitapauksista jo kaksi kolmasosaa todettiin naisilla. Koronatapauksista neljä viidestä todettiin naisilla. Eniten niitä oli sosiaali- ja terveydenhuollossa, ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta huomauttaa.

Merkillepantavaa uutta tietoa on, että myös pandemian aikana hakeuduttiin aktiivisesti ammattitautitutkimuksiin ja niitä tehtiin.

– Viitteitä rajoitustoimien aiheuttamasta merkittävästä alidiagnostiikasta ei ole tullut esiin. Päin vastoin, COVID-19-tapaukset ovat mahdollisesti vaikuttaneet siihen, että muidenkin infektiotautien kohdalla on herännyt aiempaa useammin epäily ammattitaudista, Koskela arvioi.

Vasikkaripuli- ja syyhytapaukset kasvussa

COVID-19-infektion lisäksi yleisimmät työikäisten vahvistetut ammattitaudit vuosina 2021–2022 olivat meluvamma, allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja ammattinuha. Niiden määrät pysyivät likimain aiempien vuosien tasolla. Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia ilmeni erityisesti maatalouden työntekijöillä, rakennustyöntekijöillä, sekä metallityöntekijöillä, kun COVID-19-infektiot jätetään tarkastelun ulkopuolelle.

Ammattitautitilastoissa huomionarvoista on myös edelleen jatkuva vasikkaripuli- eli kryptosporidioosiepidemia ja nousussa oleva syyhytapausten määrä.

– Viime vuosina työikäisten kryptosporidioosia on vahvistettu viitisenkymmentä vuodessa. Vain muutama tapaus jää ammattitautiepäilyksi, erikoislääkäri Ville Ojanen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Työikäisten vahvistettujen syyhytapausten määrä kääntyi merkittävään nousuun vuonna 2022. Ammattitaudiksi vahvistettiin tuolloin 59 syyhytapausta.

Ammattitautikuolemien taustalla asbestialtistuminen

Ammattitautikuolemien määrästä on rekisterissä tietoa vuodesta 2020 alkaen ja niistä raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa. Vuosina 2020–2022 kuolinvuoden perusteella tarkasteltuna ammattitautikuolemia todettiin yhteensä 239:

2020: 73 tapausta
2021: 77 tapausta
2022: 89 tapausta

Yleisimmät ammattitautikuolemien aiheuttajat olivat mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsaontelon pahanlaatuinen kasvain ja keuhkosyöpä. Lähes kaikki ammattitautikuolemat johtuivat asbestialtistumisesta. COVID-19-infektioon liittyen rekisteröitiin kolme ammattitautikuolemaa.

Mikä on Työperäisten sairauksien rekisteri?

Työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR) on vuonna 1964 perustettu Työterveyslaitoksen tutkimusrekisteri, johon kirjataan tiedot vahvistetuista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä.
Tapaturmavakuutuslaitokset lähettävät ammattitautiaineiston Tapatumavakuutuskeskukselle (TVK), joka toimittaa kyseisen aineiston rekisteriin. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) toimittaa oman ammattitautiaineistonsa suoraan rekisteriin. Vakuutusyhtiöiden ammattitautiaineisto saapuu rekisteriin viiveellä. Vakuutusyhtiöaineistoa täydennetään lääkäreiden Aluehallintovirastoon tekemillä ammattitauti-ilmoituksilla.

Tutustu aineistoihin

Raportti: Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2021–2022 (Julkari.fi)
Työikäisten vahvistetut ammattitaudit 2011–2022 -aineisto ja vuosien 2021–2022 dataan liittyvä analyysi Työelämätieto-palvelussa

Lisätiedot

Kirsi Koskela, ylilääkäri, Työterveyslaitos, kirsi.koskela@ttl.fi, puh. 043 820 0452
Ville Ojanen, erikoislääkäri, Työterveyslaitos, ville.ojanen@ttl.fi, puh. 050 478 7296

Avainsanat

ammattitaudit työterveys korona työturvallisuus

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Päivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fi

Linkit

Työterveyslaitoksen logot ja asiantuntijoiden kuvat (imagebank.fi)

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:

Tietoa meistä

Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.

Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.

Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.

Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release

A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.

Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande

Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.

Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme