Viennin kasvattaminen ja yhteistyön lisääminen vahvistaisi kaikkia kotimaisia ruoan arvoketjuja

PTT, Luonnonvarakeskus ja REINU econ julkaisivat maanantaina neljä katsausta suomalaisen ruoan arvoketjuista. Mukana ovat maito, liha, vilja sekä puutarhatuotteet.

”Tarkastelu osoittaa, että ketjut eivät ole yhtenäisiä – niiden toimivuus, haasteet ja ongelmat vaihtelevat huomattavasti. Tämä on tärkeä huomata, kun etsitään keinoja parantaa koko ruokaketjun kestävyyttä ja toimivuutta”, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Ruokaketjun rakenteet ovat muutoksessa. Elintarvikeketjun yritykset profiloituvat raaka-aineen tarjoajista ruokataloiksi ja laajentavat tuotevalikoimaansa valmisruokiin ja valmiisiin ruokatuotteisiin. Muutos vaikuttaa rahavirran jakautumiseen eri arvoketjuissa. Maatalousraaka-aineen osuus pienenee teollisuuden ja kaupan tuottaman arvonlisän kasvaessa. Se, miten kasvu jakautuu eri toimijoiden välillä, vaihtelee eri tarjontaketjuissa.

Tuottajien lukumäärän lasku pakottaa muutoksiin maitoketjussa

Maitoketju on Suomessa erittäin keskittynyt, ja se on käytännössä kokonaan tuottajien omistama. Ketjua ohjataan sopimuksilla ja osuustoiminnan periaatteilla. Keskeinen tavoite on tasaisen tuottajahintakehityksen turvaaminen. Ketjun rakenteet liudentavat markkinoiden muutosten välittymistä Suomeen. Samalla sopimustuotanto rajoittaa tuotannon reagointia.

”Tämä kaikki vaikuttaa siihen, millaiseksi ketju on muodostunut. Ketjun rakenne ja toimintatavat eivät ole yksiselitteisesti hyviä tai huonoja. Nousevassa markkinassa keskittyneisyys hyödyttää sekä teollisuutta että tuottajia. Vastaavasti heikossa tilanteessa vaikeudet kasaantuvat”, sanoo maatalousekonomisti Kyösti Arovuori REINU econ Oy:stä.

Maidontuottajien lukumäärän lasku jatkuu, ja tuotannon määrä muuttuu jatkossakin selvästi hitaammin. Tuottajien väheneminen haastaa ketjun rakenteita, kun maito-osuuskuntien jäsenmäärät putoavat ja raaka-ainevirrat keskittyvät. Riskeinä ovat koko ketjun tehokkuuden lasku ja tuotantokapasiteetin vajaakäyttö. Asian ratkaiseminen vaatii uudenlaista yhteistyötä.

Viljaketjun hajanaisuus haastaa ja tarjoaa mahdollisuuksia

Kotimaisessa viljaketjussa toimijat eivät ole järjestäytyneet kuten kotieläinsektorilla, ja ketjun sopimusohjaus on paljon vähäisempää. Tämä vaikuttaa oleellisesti ketjun suunnitelmallisuuteen, osapuolten neuvotteluasemaan ja riskien hallintaan.

Toimijoille tämä tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia. Selkeän tuotannonohjauksen puuttuessa tarjonnan sopeuttaminen markkinatilanteeseen on tehotonta. Toisaalta ketjun toimijat pystyvät jossain määrin tekemään vapaammin omia ratkaisujaan markkinoilla, kuten siirtämään sadon myyntiajankohtaa hintakehityksen mukaan.

”Viljamarkkinoiden kansainvälinen integraatio ja ketjun hajanaisuus korostavat tarvetta toimijoiden väliselle yhteistyölle. Esimerkiksi sadon aktiivinen markkinointi ja viennin kasvattaminen toimisivat yhteistyön kehittämisen ensiaskeleena niin tuottajaorganisaatioissa kuin tavanomaisessa viljakaupassakin”, sanoo PTT:n maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.

Kotimarkkinakeskeisyys on lihaketjun suuri haaste

Suomen lihaketjulle ominainen piirre on sen tuottajaosuuskuntiin perustuva vahva vertikaalinen integraatio. Tuottajien ja pörssisijoittajien yhteisomistukseen perustuva omistusrakenne kahden suuren lihatalon taustalla on kansainvälisesti ainutlaatuinen malli.

Sika- ja siipikarjan osalta tuotannonohjaus toimii tehokkaasti kattavan sopimustuotannon ansiosta. Lisäksi pitkät valikoimajaksot ja tavarantoimitussopimukset tasaavat kansainvälisiä hintavaihteluita. Naudanlihan puolella tilanne on hajanaisempi, ja siellä järjestäytymisen lisäyksestä olisi hyötyä tuottajille. Hajanaisuus näkyy haavoittuvuutena muun muassa siinä, että naudanlihan tuottajahinta on jäänyt rajusti jälkeen EU:n kehityksestä.

Suuri haaste koko lihaketjussa on sen kotimarkkinakeskeisyys: ”Hyvin toimivasta ohjauksestakaan ei saada kaikkea hyötyä irti, kun perustana on vain kotimaan markkinat, joilla esimerkiksi sianlihan kysyntä on ollut laskevaa. Lihaketjulle tärkeimpiä tehtäviä olisikin viennin suunnitelmallinen kehittäminen koko arvoketjun vahvistamiseksi”, sanoo erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta.

Puutarhatilojen tuottavuus on korkea

Puutarhatilojen tuottavuus, hehtaarilta saatava tuotantovolyymi ja tuotos ovat muuhun kasvituotantoon verrattuna korkeat. Toisaalta myös tuotantokustannukset ovat suhteessa viljeltyyn alaan huomattavasti korkeampia.

Tilojen taloudellinen suorituskyky on puutarhasektorilla hyvin vaihtelevaa. Parhaat tilat saavuttavat hyviä tuloksia, mutta talousvaikeuksia ja heikkoa kannattavuutta esiintyy myös puutarhatiloilla. Tuottajaorganisaatiot kattavat vain noin viidenneksen sektorin arvosta. Tuottajayhteistyötä pitäisi lisätä, koska nyt yhteistyön ulkopuolella olevien pienten ja keskisuurten tilojen neuvotteluasema on heikko.

”Ketjussa odotetaan kulutuksen kasvua myös kotimaassa ravitsemussuositusten ja ruokatottumusten muuttumisen vuoksi. Tämä kuitenkin vaatii arvoketjun toimijoiden yhteistyötä sekä lisää tuotekehitystä ja innovaatioita”, sanoo Csaba Jansik.

Kasvun haasteina ovat alan vetovoima ja energiatarpeen nousu. Yritysten lukumäärä laskee, ja jatkajien joukko on rajallinen. Lisäksi ulkomaisen kausityövoiman saatavuuteen liittyy paljon epävarmuuksia.

Katsaukset on laadittu osana Ruokaketju-hanketta, jota toteuttavat Pellervon taloustutkimus PTT, Luonnonvarakeskus ja REINU econ. Hankkeen päärahoittaja on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Lisäksi hanketta rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto ETL, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Päivittäistavarakauppa PTY.

Linkit katsauksiin:

Tuottajat omistavat maitoketjun – maitosektori Suomessa: https://www.ptt.fi/julkaisut/tuottajat-omistavat-maitoketjun-maitosektori-suomessa/

Viljaketjun hajanaisuus vaikeuttaa lisäarvon kasvattamista - viljasektori Suomessa: https://www.ptt.fi/julkaisut/viljaketjun-hajanaisuus-vaikeuttaa-lisaarvon-kasvattamista-viljaketjun-toimialakuvaus/

Kotimarkkinakeskeisyys on lihaketjun suuri haaste – lihasektori Suomessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060662176

Puutarhatilojen tuottavuus on korkea - puutarhasektori Suomessa:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060662179