Jarno Limnéll siteerasi Leniniä: “On viikkoja, jolloin tapahtuu vuosikymmenien edestä”

Suomi ja koko läntinen maailma elävät historiallisten muutosten aikaa, jossa turvallisuuden käsite on määriteltävä uudelleen. Globaali epävarmuus, kiihtyvä teknologinen kehitys ja uudenlaiset uhat pakottavat kansakunnat varautumaan jatkuviin yllätyksiin. Tätä mieltä on kokoomuksen kansanedustaja ja kyberturva-asiantuntija Jarno Limnéll. 

Maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut pysyvästi epävakaammaksi. Nopeista käänteistä on tullut uusi normaali. Limnellin mukaan elämme niin poikkeuksellisia aikoja, että on syytä siteerata Leniniä. 

”Leninin kerrotaan sanoneen, että välillä on vuosikymmeniä, jolloin oikein mitään ei tapahdu, ja sitten on viikkoja, jolloin tapahtuu vuosikymmenen edestä. Ilman mitään markkinointipuheita sanoisin, että näitä viikkoja me tällä hetkellä elämme”, Limnéll sanoi VTT:n yhdessä Modirum Platformsin kanssa järjestämässä AI & Cybersecurity in the Post Quantum Era -seminaarissa pitämässään puheenvuorossa.

Teknologia jää päätöksenteon ulkopuolelle

Tässä myllerryksessä teknologia on läpileikkaava voima, joka muovaa yhteiskunnan kaikkia osa-alueita turvallisuudesta talouteen. Siitä huolimatta sen merkitystä ei aina tunnisteta päätöksenteon ytimessä. 

”Teknologiasta puhutaan politiikassa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vielä liian vähän. Ja tätä teknologiaymmärrystä me tarvitaan kyllä lisää”, Limnéll totesi.

Limnell muistutti, että erityisen selvästi teknologian rooli näkyy nykyaikaisessa sodankäynnissä ja mielipidevaikuttamisessa. Aivan tavallistakin arkielämää leimaa jatkuva hybridivaikuttaminen, joka pyrkii horjuttamaan yhteiskunnan vakautta ja luomaan turvattomuutta. 

”Me emme Suomessa tällä hetkellä luonnollisesti ole sodassa, mutta emme me ole rauhassakaan. Olemme sodan ja rauhan välimaastossa, jossa erilaista hybridivaikuttamista kohdistuu meihin päivittäin”, Limnéll sanoi.

Levottomuudet tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia

Suomalaisille teknologiayrityksille ja varsinkin puolustusteollisuudelle epävarmuus tarjoaa kasvun paikan. 

Nato on tunnistanut yhdeksän kärkiteknologiaa, joihin puolustusliitto panostaa voimakkaasti ja joihin se etsii ratkaisuja jäsenmaidensa yrityksiltä. Suomessa huippuosaamista on niistä monessa. 

”Naton kärkiteknologioiden joukosta löytyvät muun muassa tekoäly, avaruusteknologia, kvanttiteknologia ja seuraavan sukupolven tietoliikenneverkot. Kyllä tässä markkina kasvaa ja mahdollisuuksia on”, Limnéll sanoi.

VTT:n ja Modirumin tapahtumassa keskityttiin erityisesti kvanttiteknologioiden vaikutuksiin. Suomessa alan lippua kantaa kvanttitietokoneita valmistava IQM.

Paneelikeskustelussa tuli ilmi, että suurin yksittäinen kvanttilaskennan uhka on perinteisen salauksen muuttuminen yhdentekeväksi. 

IQM:n puolustus- ja turvallisuusliiketoiminnan johtaja Jouni Flyktman arvioi, että salauksen purku saattaa olla teknisesti mahdollista 10–12 vuoden kuluessa, mutta vielä silloin ainoastaan valtiollisen toimijan muskeleilla.

Joka tapauksessa sen jälkeen hybridivaikuttaminen saisi aivan uudenlaisia piirteitä, ja varsinkin kvanttikyvyttömiä yhteiskuntia uhkaisi digianarkia.

Turva on yhä enemmän yksilön asia

Tulevaisuudessa sodankäynnin ulottuvuudet laajenevat entisestään. Fyysisten ja teknisten kyvykkyyksien rinnalle on syntymässä täysin uusi taistelukenttä. Limnéll arvioi, että vielä tämän vuosikymmenen aikana Naton kuudenneksi sodankäynnin alueeksi maan, meren, ilman, avaruuden ja kyberin lisäksi nousevat ihmisaivot. 

”Se tarkoittaa, että kamppaillaan mielikuvista, tunteista ja ihmismielestä erilaisten teknologisten ratkaisujen kautta.”

Kaiken epävarmuuden ja teknologisen murroksen keskellä korostuu lopulta ihmiskeskeisyys. Turvallisuutta ei voi ulkoistaa pelkille järjestelmille, vaan sen perustana on yksilöiden varautuminen ja yhteiskunnan henkinen kantokyky. Keskeiseksi käsitteeksi nousee luottamus. 

Limnéll muistutti presidentti Sauli Niinistön Euroopan unionille tekemästä varautumis- ja puolustusraportista ja sen ydinsanomasta.

“Niinistö sanoi, että ihmisten, kansalaisten, on otettava enemmän vastuuta turvallisuudestaan. Hän vei turvallisuuden yksilötasolle. Ja sanoisinpa, että kun katsoo vaikka uusinta valtioneuvoston Yhteiskunnan turvallisuusstrategia -raporttia, niin sen tärkein viesti on, että jokainen ihminen, jokainen suomalainen on tärkeä turvallisuustoimija.”