Yleisradio Oy

Yle 100 -tutkimusohjelman ensimmäinen teos julki – käsittelee Ylen ohjelmistohistoriaa sadan vuoden ajalta

Jaa

Kattava tutkimus vie matkalle kotimaiseen kulttuurihistoriaan. Ylen kulttuuritoimijuutta ja monia ohjelmatyyppejä ei ole koskaan ennen tutkittu näin laajasti.

Ääniteknikkomies säätää vanhaa väritelevisiota, jossa näkyy nainen isossa hatussa.
Väritelevision tulolla oli merkittävä vaikutus tv-ohjelman tuotantoprosessin eri alueilla: maskeerauksessa, puvustuksessa, lavastuksessa ja valaisussa. Erkki Suonio / Yle

Puhelinlangat laulaa, Myrskyluodon Maija, Taivaan tulet, Elämäni Biisi, Velipuolikuu, Strömsö, Lista, Iltalypsy, Kummeli, Radiomafia, Koulu-tv, Yle Areena... Yle ja Ylen ohjelmat ovat olleet mukana suomalaisten arjessa kohta sadan vuoden ajan. Vuosisataan mahtuu ikimuistoisia ja tunnepitoisia yhteisiä hetkiä niin radion, television kuin netinkin äärellä.

Ensimmäinen neljästä akateemisesta Yle 100 -tutkimuksesta käsittelee nimenomaan näitä hetkiä ja osaajia sekä käytäntöjä niiden taustalla. Anu Koivusen, Maiju Kanniston, Heidi Keinosen ja Janne Mäkelän teos Kulttuurin vuosisata – Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025 syventyy Ylen ohjelmistohistoriaan peräti sadan vuoden ajalta. Ylen kulttuuritoimijuutta ja monia ohjelmatyyppejä tutkitaan ensimmäistä kertaa näin laajasti.

“Yle alkoi profiloitua vasta 1970-luvulta lähtien uutis- ja ajankohtaisohjelmilla, mutta senkin jälkeen se on ollut ennen kaikkea kulttuuritalo. Musiikki, draama, viihde, elokuvat, dokumentit, opetusohjelmat ja erilaiset kulttuuriohjelmat ovat muodostaneet koko lähetysvirran rungon”, kertoo professori Anu Koivunen, Yle 100 -tutkimuksen osahankkeen vetäjä ja yksi kirjan kirjoittajista.

Ylellä ohjelmatyö on lähes sadan toimintavuoden aikana heijastellut mediateknologian murroksia, mutta myös kulttuurialojen ja yhteiskunnan muutosta.

“Aiemman monipaikkaisen kulttuurilaitoksen tilalle on tullut vuosikymmenten aikana strategisesti ja keskitetysti johdettu yhtiö. Kun ennen oltiin tekijälähtöisiä, nyt ollaan tuotantolähtöisiä. Se, millaisin tavoittein ohjelmia tehdään, on siis muuttunut. Tutkimuksemme on kattava kertomus Suomen suurimman kulttuurilaitoksen kehityksestä”, Koivunen kuvaa 11.6.2025 julkistettua teosta.

Ylellä on merkittävä rooli kotimaisella luovalla alalla

 Suurimmat murrokset ovat tutkimuksen mukaan osuneet Ylellä 1930-, 1960-, 1990- ja 2010-luvuille. Tällöin painittiin esimerkiksi tallennusteknologioiden muuttumisen, kohderyhmäajattelun, väritelevision tulon, digimurroksen ja suoratoistopalveluiden parissa.

Yle on kuitenkin vuosikymmenestä ja murroksesta toiseen ollut Suomessa hyvin erityinen kulttuuritoimija. Esimerkiksi viime vuonna (2024) Yle rahoitti kotimaista luovaa alaa yli 100 miljoonalla eurolla.

“Ylen sisältöbudjetista noin puolet menee uutisiin ja toinen puoli kulttuuriohjelmistoon. Monipuolinen kulttuuri on siis hyvin merkittävä osa Ylen lakisääteistä tehtävää. Esimerkiksi puolet kaikista kotimaisista pitkistä elokuvista valmistuu Ylen rahoituksen turvin. Työllistämme luovia osaajia, soitamme kanavillamme kotimaista musiikkia ja esitämme viihdettä ja draamaa. Tämän lisäksi tallennamme suomalaista kulttuuria. Nyt julkaistu teos on ennennäkemättömän laaja tutkimus ja katsaus Suomen rikkaaseen kulttuurihistoriaan ja tuotantotapojen sekä median muutokseen”, toteaa Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila

Tulevissa teoksissa paneudutaan Ylen ja suomalaisten suhteeseen, yrityshistoriaan sekä Svenska Yleen

Yle 100 -tutkimushankkeessa ovat mukana Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijaryhmät.

Loppuvuodesta 2025 julkaisuvuorossa on teos aiheesta Yle, Suomi ja suomalaiset ja juhlavuoden 2026 aikana päästään lukemaan Ylen yrityshistoriaa viimeisen 30 vuoden ajalta. Svenska Yleä ja sen merkitystä suomalaisella mediakentällä käsittelevän ruotsinkielisen tutkimuksen on määrä tulla julki vuonna 2027. Kaikki teokset julkaisee kotimainen SKS Kirjat -kustantamo.

Lisätietoja Yle 100 -juhlavuodesta: yle.fi/yle100

Lue myös Yle 100 -blogiteksti: Anu Koivunen: Yleisradion kulttuuritehtävä on tällä hetkellä erityisen tärkeä ja vastuullinen

Lue tiedote verkossa. 

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Mies valkoisessa takissa tutkii väritelevision ruudun yksityiskohtia.
Yleisradion insinööri ja studiovalaisija Otto Mikkelä tarkastelee luupilla tv-ruudun yksityiskohtia 1964. Väritelevision tulolla oli merkittävä vaikutus tv-ohjelman tuotantoprosessin eri alueilla, kuten maskeerauksessa, puvustuksessa, lavastuksessa ja valaisussa.
Erkki Suonio / Yle
Lataa
Kirjan kultaan taittuva kansikuva, jossa lukee kirjan nimi ja jossa on mm. linkkitorni, Katja Ståhl juhlapuvussa ja arkistokuvia.
Kulttuurin vuosisata – luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025 -kirjan kansi
/ SKS Kirjat, Yle
Lataa
Poliisiasuinen näyttelijä Tenho Saurén ja käsikirjoittaja-henkilöohjaaja Neil Hardwick studiolla.
Näyttelijä Tenho Saurén ja käsikirjoittaja-henkilöohjaaja Neil Hardwick Reinikainen-sarjan kuvauksissa Tampereen Tohlopin studiolla 1983.
Antero Tenhunen / Yle
Lataa
Mustavalkoisessa kuvassa ohjaaja Jouko Turkka sekä näyttelijät Kai Lehtinen ja Jukka Puronlahti.
Jouko Turkka (vas.) ohjasi Ylelle 12-osaiseksi paisuneen tv-sarjan Seitsemän veljestä, jossa Juhania esitti Kai Lehtinen. Takana Toukolalaisen roolissa Jukka Puronlahti. Kuva vuodelta 1989.
Anter Tenhunen / Yle
Lataa
Sumuisella järvellä Louhea esittävä näyttleijä nousee vedestä. Laiturilla on tuotantojärjestäjä, vedessä kuvaussihteeri ja kuvaaja.
Suomalaisia kuvia -sarjan kuvauksissa vuonna 1997 Louhi (Soli Labbart) nousee vedestä, johon Aino on hukuttautunut. Laiturilla tuotantojärjestäjä Seppo Fagerroos, vedessä kuvaussihteeri Katri Ruotsalainen ja kuvaaja Keijo Reini.
Ari-Pekka Keränen / Yle
Lataa
Äänitysstudiossa kaksi naista mustavalkoisessa kuvassa. Mikrofonin takana näyttelijä Toini Vartiainen, vierellä tehosteteknikko Marja Aaltonen, jolla kädessä kilisevä kellot.
Fabianinkadun studiossa radioteatterin äänitehosteita tehtiin mm. Markus Raution kehittämällä tuulikoneella. Mikrofonin takana vuonna 1949 näyttelijä Toini Vartiainen, vierellä tehosteteknikko Marja Aaltonen.
Ruth Träskman / Yle
Lataa
Metsäisessä puistossa ison kiven päällä istuu ääniteknikkomies, jolla on edessään iso mikrofoni. Vieressä on kirjailija Laura Ruohonen, jolla on käsissään luettavaa.
Ääniteknikko Eero Aro ja kirjailija Laura Ruohonen äänittämässä Helsingin keskuspuistossa Radioteatterin neljäminuuttisia Äänekkäitä ajatuksia vuonna 1996.
Seppo Sarkkinen / Yle
Lataa
Kahdessa mustavalkoisessa kuvassa Radion kirjallisuus- ja kulttuuriohjelmien päälliköt. vasemmalla kameraan katsova nainen, oikealla yläviistoon katsova hymyilevä mies mikrofonin kanssa.
Radion kirjallisuus- ja kulttuuriohjelmien päälliköt Mirjam Polkunen ja Hannu Taanila. kuvat: Leif Öster 1968 ja Håkan Sandblom 1970, Yle.
Leif Öster, Håkan Sandblom / Yle
Lataa
Väkijoukon piirittämä mies karvahatussaa puhuu mikrofoniin. Edessä on paljon lapsia.
Toimittaja Carl-Erik Creutz jalkautui helmikuussa 1949 tiedustelemaan nuorten kansalaisten äänilevytoiveita.
Nokelainen / Yle
Lataa
Viulua soittavia lapsia ja heitä ohjaava mies.
Viuluviikarit junamatkalla vuonna 1979: Harri Pöyhönen (vas.), Joni Ollaranta, opettaja Géza Szilvay, Maiju Paukkunen (selin), Linda Lampenius ja Réka Szilvay.
Håkan Sandblom / Yle
Lataa
Mies ja lapsi hiihtävät, suksien ääntä on äänittämässä mikrofonilla Ylen ääniteknikkomies. Vasemmalla kuvassa Helsingin erityisvalmisteinen ääniauto.
Yleisradion teknikko tallentaa miehen ja lapsen hiihtämistä äänitehosteeksi 1940-luvulla. Vasemmalla Helsingin Tapanilassa 1937 rakennettu erityisvalmisteinen ääniauto, joka kätki sisälleen muun muassa äänilevyjen kaiverruslaitteet ja 1400 metriä mikrofonikaapelia.
/ Yle
Lataa

Yle on suomalaisten oma, vuonna 1926 perustettu julkisen palvelun mediayhtiö. Ainutlaatuiseen tehtäväämme kuuluu välittää luotettavaa tietoa, sivistää ja viihdyttää, vahvistaa demokratiaa ja kulttuuria sekä edistää sananvapautta, tasa-arvoa ja yhteenkuuluvuutta. Palvelemme suomalaisia televisiossa, radiossa ja verkossa vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri.

Tilaa Ajankohtaista Ylestä -uutiskirje. Jos et jatkossa halua vastaanottaa Ylen viestinnän lähettämiä tiedotteita, lähetä viesti osoitteeseen yleisradio@yle.fi. Tutustu Ylen viestinnän lähettämien tiedotteiden tietosuojaselosteeseen.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yleisradio Oy

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye