Yle 100 -tutkimusohjelman ensimmäinen teos julki – käsittelee Ylen ohjelmistohistoriaa sadan vuoden ajalta

Puhelinlangat laulaa, Myrskyluodon Maija, Taivaan tulet, Elämäni Biisi, Velipuolikuu, Strömsö, Lista, Iltalypsy, Kummeli, Radiomafia, Koulu-tv, Yle Areena... Yle ja Ylen ohjelmat ovat olleet mukana suomalaisten arjessa kohta sadan vuoden ajan. Vuosisataan mahtuu ikimuistoisia ja tunnepitoisia yhteisiä hetkiä niin radion, television kuin netinkin äärellä.

Ensimmäinen neljästä akateemisesta Yle 100 -tutkimuksesta käsittelee nimenomaan näitä hetkiä ja osaajia sekä käytäntöjä niiden taustalla. Anu Koivusen, Maiju Kanniston, Heidi Keinosen ja Janne Mäkelän teos Kulttuurin vuosisata – Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025 syventyy Ylen ohjelmistohistoriaan peräti sadan vuoden ajalta. Ylen kulttuuritoimijuutta ja monia ohjelmatyyppejä tutkitaan ensimmäistä kertaa näin laajasti.

“Yle alkoi profiloitua vasta 1970-luvulta lähtien uutis- ja ajankohtaisohjelmilla, mutta senkin jälkeen se on ollut ennen kaikkea kulttuuritalo. Musiikki, draama, viihde, elokuvat, dokumentit, opetusohjelmat ja erilaiset kulttuuriohjelmat ovat muodostaneet koko lähetysvirran rungon”, kertoo professori Anu Koivunen, Yle 100 -tutkimuksen osahankkeen vetäjä ja yksi kirjan kirjoittajista.

Ylellä ohjelmatyö on lähes sadan toimintavuoden aikana heijastellut mediateknologian murroksia, mutta myös kulttuurialojen ja yhteiskunnan muutosta.

“Aiemman monipaikkaisen kulttuurilaitoksen tilalle on tullut vuosikymmenten aikana strategisesti ja keskitetysti johdettu yhtiö. Kun ennen oltiin tekijälähtöisiä, nyt ollaan tuotantolähtöisiä. Se, millaisin tavoittein ohjelmia tehdään, on siis muuttunut. Tutkimuksemme on kattava kertomus Suomen suurimman kulttuurilaitoksen kehityksestä”, Koivunen kuvaa 11.6.2025 julkistettua teosta.

Ylellä on merkittävä rooli kotimaisella luovalla alalla

 Suurimmat murrokset ovat tutkimuksen mukaan osuneet Ylellä 1930-, 1960-, 1990- ja 2010-luvuille. Tällöin painittiin esimerkiksi tallennusteknologioiden muuttumisen, kohderyhmäajattelun, väritelevision tulon, digimurroksen ja suoratoistopalveluiden parissa.

Yle on kuitenkin vuosikymmenestä ja murroksesta toiseen ollut Suomessa hyvin erityinen kulttuuritoimija. Esimerkiksi viime vuonna (2024) Yle rahoitti kotimaista luovaa alaa yli 100 miljoonalla eurolla.

“Ylen sisältöbudjetista noin puolet menee uutisiin ja toinen puoli kulttuuriohjelmistoon. Monipuolinen kulttuuri on siis hyvin merkittävä osa Ylen lakisääteistä tehtävää. Esimerkiksi puolet kaikista kotimaisista pitkistä elokuvista valmistuu Ylen rahoituksen turvin. Työllistämme luovia osaajia, soitamme kanavillamme kotimaista musiikkia ja esitämme viihdettä ja draamaa. Tämän lisäksi tallennamme suomalaista kulttuuria. Nyt julkaistu teos on ennennäkemättömän laaja tutkimus ja katsaus Suomen rikkaaseen kulttuurihistoriaan ja tuotantotapojen sekä median muutokseen”, toteaa Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. 

Tulevissa teoksissa paneudutaan Ylen ja suomalaisten suhteeseen, yrityshistoriaan sekä Svenska Yleen

Yle 100 -tutkimushankkeessa ovat mukana Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijaryhmät.

Loppuvuodesta 2025 julkaisuvuorossa on teos aiheesta Yle, Suomi ja suomalaiset ja juhlavuoden 2026 aikana päästään lukemaan Ylen yrityshistoriaa viimeisen 30 vuoden ajalta. Svenska Yleä ja sen merkitystä suomalaisella mediakentällä käsittelevän ruotsinkielisen tutkimuksen on määrä tulla julki vuonna 2027. Kaikki teokset julkaisee kotimainen SKS Kirjat -kustantamo.

Lisätietoja Yle 100 -juhlavuodesta: yle.fi/yle100. 

Lue myös Yle 100 -blogiteksti: Anu Koivunen: Yleisradion kulttuuritehtävä on tällä hetkellä erityisen tärkeä ja vastuullinen

Lue tiedote verkossa.