Kartoitus: Tekoälyosaamisen puute merkittävä haaste monessa ohjelmistoalan yrityksessä – alalla uskotaan kuitenkin vahvaan kasvuun

Jyväskylän yliopistossa ohjelmistoyrityksille toteutetun kartoituksen mukaan generatiivinen tekoäly on valtavirtaistunut ohjelmistoalan yrityksissä. Kartoitus on tehty yhdessä Teknologiateollisuus ry:n, Software Finland ry:n, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa.

Kartoituksessa selvitettiin laajasti suomalaisten ohjelmistoalalla toimivien yritysten nykytilaa, haasteita ja mahdollisuuksia. Kartoitus on toteutettu myös aiemmin vuosina 2017, 2018 ja 2022.

Kartoituksesta vastanneen tutkija Anssi Sorviston mukaan kiinnostavimmat tulokset liittyivät tekoälyn käyttöön. Tulosten perusteella 81,2 % ohjelmistoalan yrityksistä kertoi käyttävänsä tai kehittävänsä tekoälyjä. 

Tekoälyä käyttävistä yrityksistä 93,2 % hyödynsi nimenomaan generatiivista tekoälyä.

Vastaajista 15,1 % kertoi lisäksi räätälöivänsä tai muokkaavansa valmiita generatiivisia tekoälymalleja paremmin omaan käyttöön sopivaksi, ja 3,7 % kertoi kehittävänsä kokonaan omia generatiivisia mallejaan.

”Tuloksista nähdään, että tekoälyyn investoidaan ohjelmistoalalla nyt vahvasti. Kartoitukseen vastanneista yrityksistä 70 % kertoi investoivansa tekoälyyn”, Sorvisto kertoo.

Samaan aikaan kuitenkin 31,9 % yrityksistä kertoi tekoälyosaamisen puutteen merkittävimmäksi kehityshaasteeksi omassa yrityksessään.

”Tekoälyn nopea kehittyminen on johtanut siihen, ettei yrityksillä ole itsellään välttämättä tarpeeksi osaamista tekoälyn hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla”, Sorvisto kuvailee.

Sorviston mukaan vielä ei voida puhua osaajapulasta, mutta tuloksista nähdään, että tekoälyosaamiselle on paljon kysyntää myös ohjelmistoalalla. 

Tekoäly nähdään keinona tehostaa toimintaa, ei henkilöstön korvaajana

Kartoituksen perusteella yritykset näkevät tekoälyn roolin erityisesti tehostavana, eivät henkilöstöä korvaavana tekijänä.

”Vastauksista nähdään, ettei tekoäly ole korvaamassa työpaikkoja ja kokemus ohjelmistoalalla yleisesti on, että uutta henkilöstöä tarvitaan”, Sorvisto kertoo.

Kartoituksen mukaan kaikkiaan 61,4 % ohjelmistoalan yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvua lähitulevaisuudessa. Tämä on tutkijoiden mukaan huomattavan suuri prosentti ja ylittää selvästi sen, mitä voitaisiin yleisen talouskasvun ennusteista odottaa.

Sorvisto kertoo, että yritysten omat odotukset kasvusta ohjelmistoyrityskartoituksessa ovat yleensä korreloineet hyvin toteutuneen kasvun kanssa. Joskin todellisuudessa toteutunut kasvu on ollut hieman odotuksia pienempää.

Kasvua odottavien yritysten määrä on kuitenkin pienentynyt. Edellisessä vuonna 2022 tehdyssä kartoituksessa vastaava liikevaihdon kasvua odottava prosentti oli jopa 78 %. 

Toimistolle ei olla palaamassa

Monilla aloilla puhutaan nyt paluusta toimistolle. Ohjelmistoalalla näyttäisi kuitenkin siltä, että hybridityömallista on tullut alalla melko pysyvä käytäntö.

Kartoitukseen vastanneista yrityksistä 68,2 % ei ole palannut toimistolle. Lisäksi ainoastaan 10–15 % suunnittelee merkittävää paluuta tulevaisuudessa.

Etätöiden lisäksi myös kansainvälinen toiminta on ohjelmistoalalla muita aloja tyypillisempää. Kartoitukseen osallistuneista yrityksistä 41,7 % kertoi toimivansa kansainvälisillä markkinoilla, ja 28,8 % on aktiivisesti laajentumassa ulkomaille.

Tutkijoiden mukaan kansainvälistymisen painotus kertoo alan kasvuhalusta ja kilpailukyvystä globaalisti.

Ohjelmistoyrityskartoitus on Jyväskylän yliopiston, Teknologiateollisuus ry:n, Software Finland ry:n, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen tutkimus, joka kartoittaa suomalaisten ohjelmistoyritysten nykytilaa, haasteita ja mahdollisuuksia. Kartoitus tarjoaa ajankohtaista tietoa ohjelmistoalan tilasta Suomessa. Vuonna 2025 kartoituksen teemana oli tekoäly.