Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

KT selvitti: Kolmasosa 60–70-vuotiaista on jatkanut tai aikoo jatkaa työntekoa eläkkeellä, puolet ei haikaile takaisin

Jaa

Kolmannes (34 %) 60–70-vuotiaista eli yli 200 000 suomalaista tekee tai aikoo tehdä töitä eläkkeellä, noin puolet (48 %) ei tee, eikä se ole heillä myöskään suunnitelmissa. 

Mostphotos

Etenkin taloudellinen lisäturva (49 %) ja myönteiset vaikutukset henkiseen hyvinvointiin (47 %) kannustavat jatkamaan työntekoa eläkkeellä. Motivaatiota heikentävät erityisesti terveyteen liittyvät syyt (47 %) sekä halu nauttia vapaudesta (33 %).

Tulokset ilmenevät KT:n selvityksestä, jossa tarkastellaan 60–70-vuotiaiden näkemyksiä työnteon jatkamisesta eläkkeellä (N=1050). Tutkimusta varten on kuultu myös kuntien ja hyvinvointialueiden HR-henkilöstöä vanhuuseläkkeellä olevien työllistämisestä. Selvityksen toteutti E2-tutkimus.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana 30 prosenttia kuntien ja 28 prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle. Jos osa heistä jatkaisi töissä, se helpottaisi kunta- ja hyvinvointialan tulevaa työvoimapulaa.

– Pidemmillä työurilla voidaan osaltaan turvata henkilöstön riittävyyttä, kun palveluntarve kasvaa ja ikäluokat pienenevät. Alalla työskennelleillä eläkeläisillä on jo valmiiksi tarvittava osaaminen ja pätevyys, arvioi KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka.

Heikko sosioekonominen asema yhdistettynä terveysongelmiin vähentää työhaluja

Paremmin toimeen tuleville työuran jatkaminen näyttäytyy keinona ylläpitää henkistä hyvinvointia. Taloudellinen lisäturva motivoi etenkin taloudellisesti heikossa asemassa olevia.

Heikosti toimeentulevissa on kuitenkin keskimääräistä enemmän niitä, jotka eivät tee tai eivät aio tehdä työtä eläkkeellä. Tulosta selittää heikosti toimeentulevien toimintakyvyn ongelmat, jotka ovat huomattavasti yleisempiä heikossa taloudellisessa tilanteessa olevilla kuin hyvin toimeentulevilla.

Työkykyjohtamisen merkitys työurien pidentämisessä on tiedostettu kunnissa ja hyvinvointialueilla.

– Yhtenä haasteena on, että riittävän kevyitä työtehtäviä tai joustavia työmahdollisuuksia voidaan tarjota vain rajatusti. Tämä näkyy myös HR-johdon vastauksissa, toteaa Kukka.

Työnantajien toimet eläkeläisten rekrytoimiseksi ovat riittämättömiä

Lähes puolet 60–70-vuotiaista (44 %) ei ole kuullut eläkeikäisille suunnatuista työmahdollisuuksista. Tietoa saadaan sattumanvaraisesti internetistä, sosiaalisesta mediasta tai ihmisten omista verkostoista.

Joustavat työjärjestelyt, työmarkkinoilla vallitsevaan ikäsyrjintään puuttuminen, kohdennetun rekrytoinnin lisääminen, taloudelliset kannustimet ja työmahdollisuuksista tiedottaminen arvioidaan hyviksi keinoiksi houkutella eläkeläisiä takaisin työelämään.

– Eläkeläisten työpanoksen merkitys on tunnistettu parhaiten sote-, kasvatus- ja opetusaloilla, joissa sekä ammattitehtävät, että palvelut on säädelty lainsäädännöllä ja työvoimasta on pulaa, kertoo Kukka.

Enemmistö 60–70-vuotiaista toivoo työnantajien rekrytoivan eläkeläisiä aktiivisemmin (71 %). Kuntien ja hyvinvointialueiden HR-henkilöille tehdyn kyselyn ja haastatteluiden perusteella aktiiviset toimenpiteet eläkeläisten rekrytoimiseksi ovat vähäisiä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Tavallisimmin asiasta tiedustellaan kehityskeskusteluiden yhteydessä sekä tarjotaan eläköityville mahdollisuutta ilmoittautua varahenkilöpooliin.

Eläkeläisillä on halua kokeilla uutta

Niistä 60–70-vuotiaista, jotka ovat kiinnostuneet jatkamaan työntekoa, moni olisi valmis vaihtamaan eläkkeellä sekä työnantajaa (30 %) että työtehtäviä (39 %). Ajatus tutun puurtamisen jatkamisesta ei näytä houkuttavan kaikkia, vaikka työhaluja löytyisikin. Kaksi kolmesta (64 %) jatkaisi mieluiten epäsäännöllisessä keikkatyössä, vajaa puolet (43 %) osa-aikaisena.

Reilu kolmannes (38 %) niistä, jotka haluavat jatkaa töissä, arvioi, että voisi eläkkeellä tehdä kaksi työpäivää viikossa. Vajaa kolmannes (31 %) suosisi kolmea työpäivää. Yli puolet (64 %) kuitenkin arvioi, etteivät työnantajat ole riittävän joustavia eläkeläisten työskentelytarpeiden suhteen.

*******

Tietoa selvityksestä:

Selvitys perustuu kysely- ja haastatteluaineistoihin. Eläkeikäisten näkemyksiä kartoittanut kysely kerättiin Norstatin internetpaneelissa​ 23.4.–28.4.2025. Kyselyyn (N=1050) vastasivat 60–70-vuotiaat suomalaiset. Lisäksi kunta- ja hyvinvointialan työnantajien näkemyksiä eläkeläisten työllistymisestä selvitettiin kyselyllä ja haastatteluilla. Webropol-kyselyyn vastasi yhteensä 80 HR-asiantuntijaa kunnista ja hyvinvointialueilta. Kysely kerättiin 29.4.–13.5.2025. Lisäksi haastateltiin yhdeksää HR-asiantuntijaa. Selvityksen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle on tehnyt E2.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoa julkaisijasta

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on kunta- ja hyvinvointialan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. Jäseniämme ovat kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointialueyhtymät sekä niiden omistamat yritykset.

Neuvottelemme alan työ- ja virkaehtosopimukset, kehitämme työelämää ja osallistumme lainvalmisteluun. Työmme on lakisääteistä, ja sitä tehdään virkavastuulla. Kunta- ja hyvinvointiala työllistää Suomessa joka viidennen palkansaajan. Tavoitteenamme on turvata suomalaisille laadukkaat hyvinvointipalvelut ja puolustaa veronmaksajien etua.

www.kt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye