Säröjä paikallisyhteisöissä: Väitöstutkimus paljastaa, miten vastaanottokeskus muuttaa maaseudun yhteisöllisyyttä
YTM Mira Välimaan sosiaalityön väitöstutkimus osoittaa, että maaseudun yhteisöllisyys voi samanaikaisesti mahdollistaa erilaisuuden hyväksymisen ja tuottaa ulossulkemista. Tutkimus tarjoaa sosiaalityölle keinoja tukea yhteisöllisyyttä muutoksen keskellä. Väitöskirjan tarkastustilaisuus on 13.6. Kokkolassa.

YTM Mira Välimaan väitöstutkimus tarkastelee vastaanottokeskuksen perustamista maaseudulle ja sen vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Tutkimus sijoittuu uusien maahanmuuttopaikkakuntien tutkimusperinteeseen ja tuo esiin, miten paikka, paikallisuus ja yhteisöllisyys muovautuu muutoksen myötä. Nämä muutokset saavat aikaan säröjä, jotka ovat haavoittavia erityisesti silloin, kun yhteisöllisyys johtaa erilaisuuden ulossulkemiseen. Tutkimus tarjoaa välineitä ymmärtää, miten paikallisyhteisöt voivat sekä sulkea ulos että hyväksyä erilaisuutta, ja miten tähän dynamiikkaan voidaan vaikuttaa sosiaalityön keinoin.
Kauhava ristipaineessa – vastaanottokeskus herättää pelkoja ja toivoa
Tutkimuskohteena on Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kauhava, jossa vastaanottokeskuksen perustaminen sai aikaan erilaisia reaktioita. Osa asukkaista koki vastaanottokeskuksen uhkana ja vastusti sitä näkyvästi, kun taas toiset näkivät tilanteessa mahdollisuuden rakentaa siltoja turvapaikanhakijoiden ja paikallisten asukkaiden välille. Vapaaehtoistyö ja arjen kohtaamiset loivat tilaa solidaarisuudelle ja vähensivät ennakkoluuloja. Näin syntyi paitsi jännitteitä, myös uudenlaista yhteisöllisyyttä, joka rakentui jaettujen kokemusten varaan.
Tutkimus osoittaa, että vastaanottokeskuksen perustaminen ei ole pelkästään käytännön ratkaisu, vaan symbolisesti latautunut päätös. Se tuo esiin paikallisia jännitteitä ja määrittää kuulumisen ehtoja. Paikallisuus ei määrity yksin maantieteellisen sijainnin perusteella, vaan se rakentuu ihmisten kokemuksista, muistoista ja keskinäisistä suhteista.
Tutkimus tuo esiin, miten rasismi voi ilmetä normalisoituneena osana arjen käytäntöjä ja valtarakenteita. Erityisesti nimby-ilmiön (Not In My Back Yard) yhteydessä rasistiset asenteet voidaan naamioida huoleksi asuinalueen muutoksista. Tällöin ulossulkeminen näyttäytyy yhteisön suojeluna, ja rasismi jää helposti tunnistamatta – mikä muodostaa vakavan ihmisoikeusongelman. Rasismi etäännyttää turvapaikanhakijat valtaväestöstä, vaikeuttaa yhteyksien luomista ja voi johtaa syrjäytymiseen. Nimby-vastustus sekä ennakkoluuloihin ja rasismiin liittyvä toimijuus vahingoittaa myös paikallista yhteisöllisyyttä.
Muuttuva yhteisöidentiteetti – säröt avaavat tilaa uudelle ymmärrykselle
Välimaan tutkimus osoittaa, että paikallisyhteisöt eivät ole yhtenäisiä tai muuttumattomia, vaan jatkuvasti neuvoteltuja ja sopeutuvia verkostoja. Tutkimuksen mukaan vastaanottokeskuksen perustamisen toi uuden kerrostuman paikalliseen identiteettiin. Kyse ei ole vain siitä, miten turvapaikanhakijoita otettiin vastaan, vaan myös siitä, miten yhteisöt määrittelivät itseään muutosten keskellä. Säröt eivät aina johda eriytymiseen – ne voivat myös avata uusia tapoja ymmärtää.
Lisätietoja
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu RantamäkiViestintäsuunnittelijaKokkolan yliopistokeskus Chydenius
Puh:+358408247012anu.m.rantamaki@jyu.fiLinkit
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on monitieteinen, Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen muodostama yliopistokeskus, jonka toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on aikuisille suunnatun yliopistollisen opetuksen ja oppimisen edelläkävijä sekä kansainvälisesti ja alueellisesti verkottunut tutkimuskumppani.
www.chydenius.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Parannetut tietokonesimulaatiot auttavat rintasyövän sädehoidon tarkkuuden arvioimisessa (Mankinen)12.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston lääketieteellisen fysiikan väitöskirjassaan Mikko Mankinen tutki potilaan asettelun ja hengitysliikkeen vaikutusta sädehoidon toteutumiseen uusilla rintasyövän hoitotekniikoilla.
Bilder är inte bara dekoration – doktorsavhandling visar de många lagren av ord och bilder i äldre bilderböcker (Lundmark)11.6.2025 12:33:27 EEST | Tiedote
Aili Lundmarks avhandling om det svenska språket utmanar uppfattningen om äldre bilderböcker för barn. Avhandlingen visar att illustrationer inte bara är dekorativa tillägg, utan att de ger viktig information som kompletterar den skrivna texten. Enligt Lundmark är den berättelse som växer fram ur kombinationen av ord och bild en mer komplex helhet än den berättelse som förmedlas enbart med ord.
Vuoden 2024 talousennustajapalkinto Suomen Pankille11.6.2025 12:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu asetti jälleen Suomen talouden ennustajat paremmuusjärjestykseen. Vuoden 2024 tarkimman talousennustajan palkinnon sai Suomen Pankki Taloustutkijoiden 41. kesäseminaarissa Jyväskylässä.
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos on ponnistanut pienimmästä laitoksesta yliopiston suurimmaksi11.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Kun 1970-luvulla biologialla aloitti 20 uutta opiskelijaa vuodessa, on määrä kasvanut jo yli sataan opiskelijaan. Kasvu jättilaitokseksi on tuonut Jyväskylään ison tutkimusalakirjon aina molekyyli- ja solutason ilmiöistä ja rakenteista ekosysteemien toimintaan sekä ihmisen vaikutuksista ympäristöön.
Vyötärölle kertyvä rasva lisää virtsankarkailun riskiä11.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäisten naisten kehonkoostumuksella on yhteys lantionpohjan toimintahäiriöiden oireisiin. Suurempi kehon rasvapitoisuus lisää ponnistusvirtsankarkailun riskiä. Riskitekijöitä ovat suurempi rasvapitoisuus erityisesti vyötärön alueella ja sisäelinten ympärillä sekä suurempi vyötärönympärysmitta ja kehon painoindeksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme