Ensimmäisiä tutkimustuloksia Suomeen palautetuista kalloista – aivojen jäänteet poikkeuksellinen löytö

Syksyllä 2024 Suomeen palautettiin Tukholman Karoliinisesta instituutista 82 pääkalloa, jotka oli hankittu eri puolilta Suomea 1800-luvulla. Noin puolet kalloista oli kerätty Pälkäneen Rauniokirkolta ruotsalaisen Gustaf Retziuksen tutkimusretkellä vuonna 1873. Kallojen palautuksen yhteydessä Vapriikin tutkijat ottivat niistä näytteitä luonnontieteellisiä tutkimuksia varten ja selvittivät alustavasti vainajien ikää, sukupuolta ja terveydentilaa.

Pälkäneen Rauniokirkolta kerätyn aineiston joukossa oli neljä muumioitunutta kalloa.

-Tällaisia kalloja ei voitu tutkia perinteisen luututkimuksen keinoin, sillä luun pintaan kuivunut pehmytkudos estää luuston tarkastelun, kertoo Vapriikin tutkija, dosentti Ulla Nordfors.

-Kyseessä ovat luontaisesti muumioituneet vainajat. Muumioitumista tapahtuu kirkkojen lattianalaisissa viileissä ja kuivissa olosuhteissa melko helposti.

Muumioituneita kalloja tutkittiin tietokonetomografian eli CT-kuvantamisen avulla, sillä kuvantaminen mahdollistaa luiden ja niiden sisäisten rakenteiden tutkimisen. Tutkimuksissa selvisi muun muassa lapsivainajan ikä.

-Yksi muumioituneista kalloista kuului lapselle, jonka iäksi oikeushammaslääkäri arvioi CT-kuvien perusteella 2–3 vuotta, Nordfors kertoo.

Kolme muuta kalloa kuuluvat aikuisille, joiden kalloissa ei näkynyt CT-kuvauksissa merkkejä vammoista tai sairauksista. Yhden aikuisen hampaisto oli kuitenkin huonokuntoinen ja hän oli menettänyt useita hampaita ennen kuolemaansa. Toisen aikuisen hampaisto puolestaan oli lähes täydellinen ja hyväkuntoinen, ja vain yksi hammas puuttui – se oli menetetty ainakin vuotta ennen kuolemaa.

-Erityisen kiinnostava oli kolmas aikuiselle kuuluva kallo, jonka sisällä havaittiin säilynyttä, luonnollisesti kuivunutta aivokudosta. Siinä havaittiin myös heikkoja merkkejä verisuonten kalkkeutumisesta, kertoo Nordfors.

Koska yksilö oli ilmeisen iäkäs, hänellä on mahdollisesti ollut valtimotauti. Taudin riski kasvaa iän myötä ja siihen kuuluu verta kuljettavien valtimoitten ahtautumista, minkä seurauksena veren kulku suonissa heikentyy.

Pälkäneen kallojen CT-kuvantamisen tulokset ovat mukana Vapriikissa tällä viikolla avautuvassa Muinais-DNA: Avain menneisyyteen -näyttelyssä.

Kalloista otettuja näytteitä tutkitaan Turun yliopiston hankkeessa, jota rahoittaa Koneen säätiö. Tutkimustuloksia täydennetään Vapriikin muinais-DNA-näyttelyyn jatkuvasti.