Kaupunkisuunnitteluhankkeiden päätöksenteossa huomiota saatava elinkaarikustannuksiin - uusi selvitys tuo esiin kustannusvaikutukset

Infrahankkeiden päätöksenteossa tulisi kiinnittää huomiota koko elinkaaren aikaisiin kustannuksiin ja päästöihin. Elinkaarikestävillä ratkaisuilla kunnossapidon hintalappua sekä tuotettuja päästöjä voidaan pienentää huomattavasti.

- Kaavoitus- ja suunnitteluvaiheissa lukittujen valintojen vaikutuksia käyttövaiheen aikaisiin kustannuksiin ja päästöihin tulisi tarkastella nykyistä tarkemmin. Nämä valinnat vaikuttavat merkittävästi mahdollisuuksiin pitää infraa käyttökunnossa joka päivä vuoden ympäri, ja vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenien päähän. Tietoa vaikutuksista ei ole ollut saatavilla, ja päätöksenteossa on keskitytty enemmän rakentamiskustannuksiin ja rakentamisvaiheen aikana tuotettuihin päästöihin, sanoo selvitystä koordinoinut elinkaarikestävyyden johtava asiantuntija Sini Metsävuo Rambollista.

Rambollin ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen tekemä selvityksessä laskettiin uusissa raitioteissä paljon käytetyn nurmiradan vaikutukset käytön aikaisiin kunnossapitokustannuksiin ja -päästöihin. Selvitys osoittaa raitioteiden eri pintarakennevaihtoehtojen vaikutuksen kunnossapitokustannuksiin sekä -päästöihin käyttövaiheen aikana. Selvityksessä tutkittiin kahden eri nurmiratavaihtoehdon (suljettu nurmirata ja nurmikivirata) eroja perinteiseen asfaltti- ja betonipintaiseen rataan (ns. pintalaatta).

Laskelmat ovat sovellettavissa myös muihin kaupunkisuunnittelu- ja infrahankkeisiin.

Elinvoimainen nurmirata on kaunis katsoa mutta kallis ylläpitää

Hyvin hoidettu viherrata on kaunis ja kaupunkiympäristön viihtyisyyttä lisäävä. Asfaltti- ja betonipäällysteinen pintalaatta varastoi auringon tuottamaa lämpöä, kun taas viherrata toimii mikroilmastoa viilentävänä pintana. Se myös lisää luonnon monimuotoisuutta. Perinteisellä tavalla toteutettu nurmirata on kuitenkin osoittautunut kunnossapidon kannalta huomattavan kalliiksi.

Viherraidetta voidaan tehdä monella tavalla, ja erot eri vaihtoehtojen kunnossapitokustannusten välillä voivat olla miljoonia euroja, kun tarkastellaan hankkeen koko elinkaarta. Tällä hetkellä paljon käytetyn suljetun nurmiradan kunnossapidon kustannukset ovat selvityksen mukaan melkein kolminkertaiset perinteiseen asfaltti- ja betonipintaiseen rataan verrattuna.

– Nykyisenkaltainen nurmirata vaatii jatkuvaa huoltamista kuten lannoitusta, leikkuuta, rikkakasvien torjuntaa, paikkausta ja paikkausten yhteydessä kastelua. Mikäli kunnossapitoon ei varauduta riittävästi, nurmirata menettää nopeasti esteettistä arvoaan ja elinvoimaisuuttaan ja voi muuttua jopa kaupunkikuvallisesti haitalliseksi, Metsävuo sanoo.

Korkeat kunnossapitokustannukset korostavat tarvetta löytää uudenlaisia ja kestäviä pintarakenneratkaisuja, jotka soveltuvat suomalaisiin sääolosuhteisiin ja kunnossapitomenetelmiin. 

- Kaupunkiliikenne huomioi erilaisia rakenneratkaisuja myös kunnossapidon näkökulmasta. Infran kunnossapito liikennöinnin keskellä aiheuttaa haasteita erityisesti työturvallisuuden kannalta, mikäli huoltotöitä ei voi tehdä liikennekatkon aikana. Kunnossapito ja sen sopimuskumppanit hakevat näissä tilanteissa turvallisimmat vaihtoehdot ja innovoivat työmenetelmiä. Ratkaisuilla on vaikutusta myös kunnossapitotöiden aikatauluihin, sanoo Kaupunkiliikenteen Omaisuudenhallintayksikössä työskentelevä infrapalvelupäällikkö Hannu Stam.

Samat periaatteet pätevät muihinkin infra- ja kaupunkikehityshankkeisiin

Rakennettua ympäristöä täytyy pitää kunnossa säännöllisesti, jotta sen palvelutaso säilyisi tarkoituksenmukaisena. Tämä aiheuttaa kustannuksia ja päästöjä koko infran käyttöiän ajan, mikä on usein jopa yli 100 vuotta. Infrahankkeissa onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten erilaiset suunnitteluratkaisut vaikuttavat juuri näihin pitkäaikaisiin ja toistuviin kustannuksiin ja päästöihin.

- Jotta päätöksenteossa voitaisiin keskittyä koko elinkaareen rakentamiskustannusten ja rakentamisvaiheen aikana tuotettujen päästöjen sijaan, tulisi kunnossapidon kustannuksista sekä päästöistä kerätä ja hyödyntää tietoa järjestelmällisemmin, Metsävuo sanoo.