Espoolaisten arvot ovat lähentyneet kirkon arvoja, seurakunnat koetaan entistä läheisemmiksi

Ilmiö ei rajoitu Espooseen, vaan ev.-lut. seurakunnat koetaan entistä läheisemmiksi koko maassa etenkin kaupunkiseurakuntien alueella. 

Kirkkomielikuvissa suuria alueellisia eroja

Seurakuntien empatia- ja tunnettuuskysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2025 kaikkiaan 16 kaupunkiseurakunnan alueella, ja siihen vastasi reilut 8000 suomalaista. Espoosta vastaajia oli 843. Vastaava kysely on aiemmin toteutettu vuosina 2018, 2021 ja 2023.

Alueelliset erot ovat tuloksissa ovat osittain merkittäviä. Espoossa, Jyväskylässä ja Kokkolassa myönteisyys seurakuntaa kohtaan on lisääntynyt, kun taas sijaan Lahdessa ja Tampereella on menty toiseen suuntaan.

Suurimmat muutokset poikkesivat toisistaan eri alueilla. Espoossa seurakunnat koetaan aiempaa läheisempinä ja kokeilunhaluisempina, Helsingissä vastaajat arvioivat seurakunnat huomattavasti aikaisempaa kokeilunhaluisemmiksi, Vantaalla seurakunnat arvioitiin entistä liberaalimmiksi ja Tampereella korostui rohkeus.

Espoolaisten arvot ovat lähentyneet kirkon arvoja

Espoolaisten kokemus kirkon arvojen ja omien arvojen vastaavuudesta on vahvistunut vuosien 2023–2025 välisenä aikana. Erityisen merkittävä muutos on tapahtunut 18–24-vuotiaiden naisten joukossa. Heistä 53 % kokee omien arvojensa vastaavan kirkon arvoja, kun vuonna 2023 vastaava osuus oli 26 %. Nuorista miesvastaajista 43 % koki arvonsa yhteneväisiksi kirkon arvojen kanssa osuuden pysyessä samana kuin vuonna 2023. 

Kirkon tutkimusyksikön tutkija Kimmo Ketolan mukaan huomionarvoista on se, että vastaavuus kirkon ja omien arvojen välillä oli lisääntynyt koko aineistossa verrattuna vuoteen 2023.

– Muutos on kaikilla alueilla tapahtunut samaan suuntaan, ja arvojen vastaavuus on lisääntynyt erityisesti naisten keskuudessa useissa ikäryhmissä. Aiemmissa kyselyissä tämän suuntainen muutos on näkynyt lähinnä nuorten miesten keskuudessa, Ketola toteaa.

Seurakuntalehdet, hautausmaat ja verkkovälitteinen viestintä tavoittaa espoolaiset

Viimeisen vuoden aikana espoolaisten tyypillisimmät paikat ja tavat kohdata seurakunta olivat seurakuntalehdet (44 %), hautausmaalla käyminen (33 %), kotiin postitettu joulukalenteri (29 %) sekä kirkolliset toimitukset (24 %). 

Yhteys seurakuntiin toteutuu kyselyn mukaan yhä useammin verkkovälitteisesti. Kaikkiaan 78 prosenttia kirkkoon kuuluvista ja 33 prosenttia kirkkoon kuulumattomista vastaajista Espoossa kertoi kohdanneensa seurakunnan joko verkkomedian tai -viestinnän tavoittamana tai osallistumalla verkkovälitteiseen tapahtumaan. 

Onnistumisia ja kehitettävää monilla kirkon tärkeillä työaloilla

Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien tärkeinä pitämiä kirkon tehtäviä ja seurakuntien onnistumista niissä. Suhteessa odotuksiin Espoon seurakuntien koetaan onnistuneen erityisen hyvin monipuolisten jumalanpalvelusten järjestämisessä sekä siinä, että seurakunnat tarjoavat seurakuntalaisille mahdollisuuden olla kristitty omalla tavallaan. Espoon vahvuuksina nähtiin myös koulujen ja päiväkotien kanssa tehtävä yhteistyö sekä kristillisen perinteen siirtäminen tuleville sukupolville. Suhteessa muihin tehtäväalueisiin eniten kehitettävää tärkeinä pidetyissä tehtävissä koetaan olevan vanhusten ja vähäosaisten huolehtimisessa ja rauhan puolesta puhumisessa. 

Pitkäjänteisen kehittämistyön ja rohkeiden kokeilujen tulokset alkavat näkyä arjessa

Olarin seurakunnan kirkkoherra Antti Malinen toteaa, että Kirkko Espoossa 2023─2030 -strategia alkaa kyselyn tulosten perusteella näkyä arjessa.

– Strategiassa vahvistetut arvomme ovat armo, oikeudenmukaisuus ja osallisuus. Mitä ilmeisimmin näihin arvoihin on helppo liittyä. Näiden tulosten valossa olemme myös onnistuneet viemään strategiaamme arkeen.

Konkreettisina esimerkkeinä onnistuneista kokeiluista Malinen mainitsee Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettavan lasten sosiaalisen vahvistamisen ”Luokka loistamaan” -hankkeen, kauppakeskus Isossa Omenassa toimivan modernin kaupunkiolohuone Chapplen sekä seurakuntien yhteisen some- ja verkkotoimituksen. 

– Kokeilujen lisäksi uskon espoolaisten myönteisen asenteen vahvistuneen siksi, että teemme täällä pitkäjänteistä, seurakuntarajat ylittävää kehittämistyötä sen eteen, että seurakuntien hengellinen elämä olisi monimuotoista, ihmisen elämäntilanteesta kumpuavaa ja häntä tukevaa. Tämä on kuitenkin se kirkon ydin, jonka päälle voimme rakentaa myös uutta, täydentää Esbo svenska församlingin kirkkoherra Kira Ertman.