Väitös: Luontodokumenttien tapa kehystää luontoa on muuttunut 2000-luvulla – ihminen nähdään yhä useammin osana ekologista verkostoa
Luontodokumentit eivät ainoastaan välitä tietoa, vaan tuottavat elokuvallisesti näkyviin ympäristöjä ja ilmiöitä, joita ei voida havaita ilman teknologian apua, FM Heidi Mikkolan tutkimus osoittaa.

FM Heidi Mikkola tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten luontodokumentit rakentavat suhteita ihmisten, ei-inhimillisten eläinten ja teknologioiden välillä.
Luontodokumentit eivät ainoastaan välitä tietoa, vaan tuottavat elokuvallisesti näkyviin ympäristöjä ja ilmiöitä, joita ei voida havaita ilman teknologian apua, Mikkolan tutkimus osoittaa.
– Kiinnostuin siitä, miten luontodokumentit visualisoivat ympäristöjä ja prosesseja, jotka eivät ole paljaalle ihmissilmälle näkyviä. Elokuvalliset tekniikat mahdollistavat esimerkiksi ilmavirtojen, mikroskooppisten hyönteisten tai syvänmeren pimeyden tekemisen visuaalisesti koettavaksi, Mikkola kertoo.
Tutkimusaineistona on kahdeksan eurooppalaista, pääosin BBC:n tuottamaa luontodokumenttia ja -sarjaa vuosilta 1996–2019.
Aineistoa yhdisti se, että ne esittävät ympäristöjä ja ilmiöitä, jotka tulevat näkyviksi vain teknologian avulla – kuten syvänmeren ympäristö, ilmastonmuutoksen ajallisuudet tai hyönteisten mikroskooppinen maailma.
Mikkolan mukaan luontodokumenttien esteettiset valinnat eivät ole vain visuaalista näyttävyyttä tai viihdykettä. Ne ovat keskeinen osa sitä, miten dokumentit rakentavat ymmärrystä ja tietoa luonnosta sekä osallistuvat laajempaan keskusteluun ympäristösuhteista.
– Halusin kiinnittää huomiota siihen, miten esimerkiksi ilma ja vesi esitetään ja millaisia vaikutuksia tällaisilla esteettisillä ratkaisuilla on katsomiseen ja eläinten sekä ihmisten välisiin suhteisiin, Mikkola sanoo.
Ihmiskeskeisiä näkökulmia haastetaan
Mikkolan väitöskirja tuo uutta näkökulmaa luontodokumenttien tutkimukseen yhdistämällä elokuvatutkimusta, ympäristöhumanismia ja posthumanistista ajattelua.
Tutkimuksen neljä pääteemaa käsittelevät esteettistä moninaisuutta, monilajista katsomista, elokuvallisia mittakaavoja sekä sitä, miten dokumentit ohjaavat katsojan huomiota.
– Tutkimus osoittaa, että luontodokumenttien estetiikka on monipuolisempaa kuin aiemmin on ajateltu. Se voi haastaa ihmiskeskeisiä näkökulmia ja tehdä näkyväksi eläinten ja tiettyjen ympäristöjen toimijuutta elokuvan keinoilla.
– Erityisesti ilmastokriisin ja lajikadon aikakaudella on tärkeää kysyä, millaisena luonto esitetään, ketkä siinä ovat keskiössä ja mitä jää näkymättömiin. Dokumenttien visuaaliset valinnat vaikuttavat siihen, miten luonto ymmärretään – ja keneen siinä samaistutaan, Mikkola sanoo.
2000-luvun alusta alkaen ilmastonmuutoksesta ja muista ympäristökriiseistä on tullut osa julkista keskustelua. Samalla myös luontodokumenttien tapa kehystää luontoa on muuttunut: yhä useammin ihmisen nähdään kuuluvan samaan ekologiseen verkostoon muiden lajien ja ympäristöjen kanssa.
FM Heidi Mikkola esittää väitöskirjansa ”Ecologies of Wildlife Modes –Envisioning More-than-human Environments in Documentary Moving Image Aesthetics” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 14.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Anat Pick (Queen Mary University of London, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Susanna Paasonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on mediatutkimus.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heidi MikkolaVäitöskirjatutkija, FM
hmmikk@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/heidi-mikkolaMediapalveluarkisin klo 9-15
Puh:+35850 567 7197viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Tekoälymallit osoittautuivat lupaaviksi monimutkaisten rikosteknisten todisteiden arvioinnissa12.6.2025 13:25:52 EEST | Tiedote
Alakohtaisella erikoistiedolla täydennetyt kielimallit arvioivat kriittisesti rikosteknisten asiantuntijoiden lausuntoja.
Verenohennuslääkkeiden käytöstä ei ole merkittävää hyötyä henkilölle, jolla on tahdistimella todettu oireeton eteisvärinä12.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tuore Turun yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että verenohennuslääkkeiden käytöstä on vain marginaalista terveyshyötyä henkilölle, jolla on tahdistimen tai muun laitteen havaitsema oireeton eteisvärinä. Tulokset kyseenalaistavat rutiinihoidon hyötyjä ja korostavat yksilöllisten hoitopäätösten merkitystä.
30 000 euron suuruinen Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinto Soilfood Oy:lle11.6.2025 20:54:29 EEST | Tiedote
Turun yliopiston myöntämällä Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinnolla palkitaan tutkimukseen perustuva, rajat ylittävä ja visionäärinen innovaatio, joka auttaa rakentamaan kestävämpää globaalia tulevaisuutta. Vuoden 2025 palkinto myönnetään Soilfood Oy:lle, joka jalostaa teollisuuden sivuvirroista tuotantopanoksia maatiloille ja uusiomateriaaleja teollisuuteen.
Suomalaisen oikeusvaltion kriisinkestävyydestä julkaistiin uusi selvitys oikeushallinnon näkökulmasta11.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Myös poikkeusaikojen toiminnan lähtökohtana ovat normaaliaikojen toimivaltuudet ja lainsäädäntö, Turun yliopiston tutkijoiden laatimassa selvityksessä korostetaan.
Kansainvälinen vertailu paljasti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien erot sukupuolten välillä11.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa analysoitiin yli 14 000 ulostemikrobiston DNA-karttaa ja havaittiin, että antibioottien vastustuskyvyssä eli resistenssissä on eroja sukupuolten välillä. Korkean tulotason maissa naisilla oli enemmän antibioottiresistenssigeenejä kuin miehillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme