Merenpinnan nousu voi hävittää merkittävän osan Suomen rannikon arvokkaista luontotyypeistä
Tuoreen tutkimuksen mukaan yli viidennes merenrantaniityistä ja hiekkarannoista voi kadota vuosisadan loppuun mennessä.
Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa, miten merenpinnan nousu vaikuttaa rannikon luontotyyppeihin Suomessa. Tulokset ovat huolestuttavia: todennäköisimpänä pidetyn kehityskulun mukaan 22–23 prosenttia merenrantaniityistä ja hiekkarannoista katoaa veden alle vuoteen 2100 mennessä. Merenpinta saattaa nousta nopeamminkin ja luontotyyppien kato olla selvästi laajempaa, erityisesti, jos päästövähennykset epäonnistuvat.
”Rannikon luontotyypit ovat hyvin tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Niiden katoaminen olisi korvaamaton menetys myös hiekkarannoilla ja merenrantaniityillä eläville lähes 700 eliölajille”, sanoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimuksessa keskityttiin Suomenlahden rannikkoon, koska siellä maankohoaminen on heikointa ja merenpinta kääntyy siksi nousuun nopeammin kuin pohjoisempana. Myös Pohjanlahden rannikko on alttiina muutoksille, vaikka maankohoaminen hidastaa vaikutuksia.
Rantaniityt ja hiekkarannat eivät siirry helposti
Tutkijat selvittivät myös, voivatko luontotyypit siirtyä uusille alueille sisämaahan päin nousevan merenpinnan tieltä. Tulosten mukaan siirtymistä estävät muun muassa rakennettu ympäristö, jyrkät rinteet ja sopimaton maaperä.
”Monin paikoin rakennukset, tiet ja muu infrastruktuuri estävät luontotyyppien siirtymisen uusille alueille. Vaikka tilaa olisi teoriassa, kaikki alueet eivät sovi uusiksi rantaniityiksi tai hiekkarannoiksi”, toteaa Aalto-yliopistossa aiheesta diplomityönsä tehnyt paikkatietoasiantuntija Elisa Kropsu.
Tutkimuksen mukaan merenrantaniityille sopivaa siirtymäaluetta on teoriassa enemmän kuin mitä rantaniittyjä häviää veden alle. Suurin osa alueesta on kuitenkin maatalouskäytössä, joten käytännössä uusien rantaniittyjen muodostuminen näille alueille ei välttämättä onnistu. Hiekkarantojen osalta mahdollista siirtymistilaa on vähemmän sopivan maaperän puuttuessa.
Suojelua, ennallistamista ja pitkäjänteistä suunnittelua tarvitaan
Tutkijat korostavat, että rannikon luonnon turvaaminen edellyttää aktiivisia toimia jo nyt.
”Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi rannikon suojelualueiden laajentaminen, nykyisten alueiden luonnontilan parantaminen sekä mahdollisten uusien alueiden varaaminen ja kunnostaminen rannikon luontotyypeille”, sanoo geoinformatiikan apulaisprofessori Maaria Nordman Aalto-yliopistosta.
”Ilman ohjaavaa maankäytön suunnittelua ja suojelua luontotyypit eivät välttämättä löydä uutta paikkaa, ja osa rannikkoluonnosta voi kadota peruuttamattomasti.”
Tutkimus on äskettäin julkaistu Boreal Environment Research -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa Kropsu
Paikkatietoasiantuntija
elisa.kropsu@ely-keskus.fi
p. 050 351 2967
Terhi Ryttäri
Vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus
terhi.ryttari@syke.fi
p. 0295 251 585
Kuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla8.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteistyöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla9.7.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä. Kasvillisuuden palautumisessa kestää pidempään, ja erot alueiden välillä ovat suurempia.
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme