Työperusteisiin oleskelulupiin muutoksia – työttömyyteen suoja-aika ja työnantajille uusi ilmoitusvelvollisuus

Työperusteisella oleskeluluvalla työskentelevillä on pääasiassa kolme kuukauden suoja-aika etsiä uusi työpaikka. Poikkeuksena kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä ovat esimerkiksi erityisasiantuntijat ja yli kaksi vuotta Suomessa työperusteisella oleskeluluvalla olleet. Heillä on kuusi kuukautta aikaa löytää uusi työ. 

Oleskeluluvan tulee olla voimassa myös työttömyyden aikana. Lupa voidaan peruuttaa, jos työntekijä ei löydä uutta työtä suoja-ajan loppuun mennessä eikä hänellä ole muuta perustetta oleskella Suomessa. Jos asiakkaalla on jokin muu peruste oleskella Suomessa, hän voi hakea uutta oleskelulupaa sen perusteella. Työsuhteen päättyminen on aiemminkin mahdollistanut oleskeluluvan peruuttamisen, koska luvan edellytykset eivät silloin enää täyty. 

– Maahanmuuttovirastossa on ollut jo huhtikuusta 2023 alkaen käytäntö, että oleskelulupaa ei työttömyyden takia peruuteta kolmen kuukauden suoja-ajan sisällä. Aiemmin laissa ei kuitenkaan ole säännelty, kuinka kauan asiakkaan on täytynyt olla työtön, jotta lupa peruutetaan, kertoo prosessinomistaja Asta Kassinen. 

Työnantajien pitää jatkossa ilmoittaa työsuhteen ennenaikaisesta päättymisestä ja työnteko-oikeus laajentuu 

Lakimuutosten myötä työperusteisten oleskelulupien valvontaa lisätään. Työnantajien tulee jatkossa ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, jos työntekijän työsuhde päättyy ennenaikaisesti ja hänellä on työperusteinen oleskelulupa. Aiemmin työnantajien on täytynyt ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle ainoastaan työntekijän palkkaamisesta. Jos työnantaja ei ilmoita työsuhteen päättymisestä, seurauksena voi olla sanktioita. Sanktioiden määräämisestä vastaa poliisi.  

– Työnantajan on tehtävä 14 päivän sisällä ilmoitus työsuhteen päättymisestä Enter Finland -palvelussa. Tämä muutos tehostaa työperusteisten lupien valvontaa ja nopeuttaa sellaisten henkilöiden maastapoistamista, joiden lupaehdot eivät enää täyty, sanoo Kassinen.

Muutokset laajentavat myös työperusteisen oleskeluluvan saaneiden työnteko-oikeutta. Jatkossa he voivat työttömäksi jäätyään hakea töitä sellaisilta aloilta, jotka on säädetty kesäkuussa annetussa valtioneuvoston asetuksessa valtakunnallisiksi työvoimapula-aloiksi. Näitä ovat esimerkiksi lähihoitajat, sairaanhoitajat ja metallien jalostuksen prosessinhoitajat. Asetusta päivittävät jatkossa säännöllisesti työ- ja elinkeinoministeriö, KEHA-keskus ja ELY-keskukset, jotta alojen listaus vastaisi aina Suomen ajankohtaista työvoimapulatilannetta. Aiemmin työperusteisella oleskeluluvalla on voinut tehdä töitä vain niillä aloilla, joiden perusteella lupa on myönnetty. 

Työn aloittaminen työvoimapula-alalla ei vaadi uuden oleskeluluvan hakemista, jos lupa on yhä voimassa. 

– Nämä lakimuutokset selkeyttävät lupien ehtoja ja valvontaa, koska jatkossa työntekijällä on varmasti kolme tai kuusi kuukautta aikaa etsiä uusi työ, jos hänen lupansa on sen ajan voimassa. Oleskeluoikeutta ei siis pidennetä työnhaun takia, jos luvan voimassaolo päättyy aiemmin. Asiakkaan pitää hakea uutta oleskelulupaa, jos hän saa työpaikan muulta kuin työvoimapula-alalta ja aiempi lupa on myönnetty eri alalle, kertoo Kassinen. 

Lisätietoja 

• työnantajien ilmoitusvelvollisuus, valvonta ja luvan peruuttaminen: prosessinomistaja Asta Kassinen, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 812
• työntekijän oleskelulupa (TTOL): prosessinomistaja Tuuli Huhtilainen, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 436
• erityisasiantuntijat ja muut työperusteiset oleskeluluvat: prosessinomistaja Raisa Palomäki, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 434 152
• Työ- ja elinkeinoministeriön, KEHA-keskuksen ja ELY-keskusten tuottama listaus työvoimapula-aloista: Työvoimabarometri
• Verkkosivu: Työntekijän oleskelulupa
• Verkkosivu: Erityisasiantuntijan oleskelulupa
• Verkkosivu: Oleskeluluvat työnteon perusteella
• Verkkosivu: Työnantajan rooli ja velvollisuudet