Velskolan peruskorjattu kartano ja uusittu frisbeegolfrata avautuivat kesäkäyttöön

– Kartano on ihana, kaunis, viihtyisä, yhdelle leirille sopiva yksikkö, kertoo leirikeskustoiminnan päällikkö Marjo Törmänen Espoon seurakuntayhtymästä.

– Peruskorjauksen suunnittelussa on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin tilojen soveltuvuus erilaisille leireille. Käyttäjien toiveita ja tarpeita on kuultu ja toteutettu mahdollisimman hyvin. Kartanosta löytyy nyt muun muassa kaksi tilaa, joihin mahtuu koko ryhmä, kaksi pienempää ryhmähuonetta, sekä lisää WC- ja suihkutiloja.

– Tiloja käyttävät rippikoululeirit, nuortenleirit, retriitit, työyhteisöjen kokoukset ja tiimipäivät. Jonkin verran on tulossa myös leirikouluja sekä kokousasiakkaita.

– Velskolan Kartano on otettu käyttöön jo tammikuussa. Ensin oli viikonloppuleirejä ja helmikuusta alkaen on ollut myös arkisin päiväryhmiä. Käyttöä on ollut lähes kaikkina päivinä, kuten muissakin Espoon seurakuntayhtymän leirikeskuksissa.

– Kartano vaikuttaa nyt toimivalta ja palautteet ovat olleet pääosin positiivisia.

Kesäkuun alussa Kartanossa on lastenleiri ja sen jälkeen rippileirejä on koko kesän. Kartano on mitoitettu pääosin rippikoululeirien mukaan, huoneita on 12 ja majoituspaikkoja 41.

Leiriläisten käyttöön tulee kesäksi peräkärrysauna rantaan. Se oli viime kesänä kuukauden kokeilussa ja se oli hyvin pidetty.

Kartanossa tehtiin kattava peruskorjaus

Kartanoa koskeva peruskorjaus käynnistyi loppukesästä 2023. Öljylämmityksestä luovuttiin ja siirryttiin maalämpöön, päivitettiin talotekniikkaa sekä korjattiin majoitus- ja kellaritilat.

Kartanon peruskorjauksessa poistettiin vanha puu- ja eristemateriaali ja jäljelle jääneet betonipinnat käsiteltiin ennen uusien eristeiden ja rakenteiden rakentamista. Majoitustilojen yhteyteen toteutettiin uusia WC- ja suihkutiloja sekä koneellinen ilmanvaihto. Korjausten yhteydessä lisättiin majoitustiloja ensimmäisen kerrokseen sekä avarrettiin ”keittiösiiven” yhdeksi suuremmaksi tilaksi. Kellarikerrokseen tehtiin varasto- ja teknisten tilojen lisäksi muutama ryhmätyötila.

Kartanon piha-alueelle tehtiin uusi grillikatos ja pergola, päivitettiin kulkuväyliä, valaistusta ja kameravalvontaa. Rakennuksen rapattu julkisivu uusittiin lähes kauttaaltaan. Espoon kaupunginmuseo seurasi korjaustöitä ja lausui tarvittaessa menetelmistä, kuten esim. sisäänkäynnin terastirappauksesta.

–  Projekti eteni erinomaisesti ja yhteistyö urakoitsijan kanssa toimi saumattomasti. Jo pelkästään upea leirikeskuksen maalaismaisema työmaan ympärillä on antanut lisäpiristystä töiden etenemiseen, sanoo kiinteistöpalveluiden projektipäällikkö Teemu Rantala.

Velskolaan rakennettiin uusi frisbeegolfrata 

Velskolaan on valmistunut A1-tasoinen frisbeegolfrata. Rata sijaitsee kartanolta katsottuna rantaa kohden oikealla puolella olevassa metsässä. Radan alkupää ja ensimmäinen väylä löytyy läheltä rantaa.

Rata on täysimittainen 18-väyläinen metsäinen rata, jonka toteutuksessa on huomioitu erityisesti lajin aloittelijat. Väylien pituudet ovat maltilliset, mutta maastossa on muutamia jyrkempiä nousuja ja laskuja, jotka tulee huomioida varusteita ja omaa kuntoa arvioitaessa. Rata on vapaasti käytettävissä Velskolan toimintakeskuksen käyttäjille sekä leiriläisille. Velskolassa on jonkun verran kiekkoja mutta jos olet innokas voit ottaa omiakin kiekkoja mukaan. Rata on hieno ja mukavaa ajanvietettä.  Rata on ensisijaisesti kurssikeskuksen ryhmien käytössä.

Velskolan kartanon historiaa

Karl Nordgren rakennutti uuden päärakennuksen, navetan ja tilan muut rakennukset arkkitehti Jarl Eklundin tekemien piirustusten mukaan 1930-luvulla. Kartano on arkkitehtuuriltaan kuivakkaan funktionalishenkinen ja muistuttaa enemmän kaupunkitaloa kuin maatilan päärakennusta. Kartanorakennuksen vieressä oleva pehtorila on luultavasti ollut toisen tilan päärakennus.

Espoon seurakuntayhtymä osti tilan Karl Nordgrenin perikunnalta 1981 jonka jälkeen toiminta aloitettiin kartanon päärakennuksessa. Navetta remontoitiin 1984 majoituskäyttöön ja se nimettiin Väentuvaksi.

Alkujaan alue on ollut kooltaan noin 250 hehtaaria, joista 35 hehtaaria on ollut viljelysmaata ja 30 hehtaaria vesialueita. Osa alueista on myöhemmin liitetty Naturaan ja Nuuksion kansallispuistoon ja ne ovat nyt valtion omaisuutta. Lisäksi seurakuntayhtymä on suojellut  viidenkymmenen hehtaarin suuruisen alueen  Metso-ohjelmassa.

Luonnontilaisella alueella on havumetsää, lehtoa ja puustoista suota sekä järvialuetta. Alueella suojellaan myös uhanalaista eläinlajistoa.