Verenohennuslääkkeiden käytöstä ei ole merkittävää hyötyä henkilölle, jolla on tahdistimella todettu oireeton eteisvärinä
Tuore Turun yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että verenohennuslääkkeiden käytöstä on vain marginaalista terveyshyötyä henkilölle, jolla on tahdistimen tai muun laitteen havaitsema oireeton eteisvärinä. Tulokset kyseenalaistavat rutiinihoidon hyötyjä ja korostavat yksilöllisten hoitopäätösten merkitystä.

Tutkimuksessa selvitettiin, kannattaako aivoinfarktia ehkäistä verenohennuslääkkeen avulla niillä potilailla, joilla on sydämen tahdistimen tai muun laitteen havaitsema oireeton eteisvärinä.
– Tällaisissa tapauksissa rytmihäiriö ei aiheuta oireita eikä sitä ole havaittu tavanomaisessa sydänfilmissä, mutta se voi lisätä aivohalvauksen riskiä, kertoo dosentti Konsta Teppo Turun yliopistosta.
Aiemmat kliiniset tutkimukset ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia hoidon hyödyistä. Tämän vuoksi tutkijat halusivat mallintaa hoitopäätöksen vaikutuksia pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että verenohennuslääkitys vähensi aivohalvauksia 22 prosentilla, mutta lisäsi vakavia verenvuotoja 37 prosentilla potilaista.
– Keskimäärin lääkitys toi potilaalle noin yhden laatupainotetun viikon lisää elinaikaa kymmenen vuoden aikana, Teppo kertoo.
Kun tutkijat ottivat huomioon epävarmuudet hoidon vaikutuksista, oli vain 66 prosentin todennäköisyys, että lääkitys olisi hyödyllisempi kuin sen puuttuminen.
Tutkimustulos on linjassa nykyisten eurooppalaisten suositusten kanssa
Tutkimus pohjautui tutkijoiden rakentamaan Markov-malliin, jolla simuloitiin kymmenen vuoden ajalta 20 000 potilaan elämänkulkua kahdessa ryhmässä: toinen sai verenohennuslääkityksen ja toinen ei.
– Mallissa huomioimme aivohalvausten ja verenvuotojen määrän ja vakavuuden sekä niiden vaikutukset potilaiden elämänlaatuun ja kuolleisuuteen, Teppo kertoo.
Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa arvioitiin hoitopäätöksen kokonaisvaikutuksia laitteella todetussa oireettomassa eteisvärinässä.
– Tutkimuksemme osoittaa, että vaikka lääkitys vähentää aivohalvauksia, sen kokonaisvaikutus on hyvin pieni – ja mahdollisesti merkityksetön useimmille potilaille, Teppo summaa.
Tutkijoiden mukaan heidän tuloksensa tukevat varovaista lähestymistapaa oireettoman eteisvärinän hoitoon ja vahvistavat nykyisiä eurooppalaisia suosituksia, joissa rutiininomaista verenohennuslääkitystä ei suositella näille potilaille.
– Vaikka tuloksemme yleisesti puoltavat pidättyväisyyttä hoidon suhteen, voi silti olla potilasryhmiä, jotka hyötyvät lääkityksestä merkittävästi ja joille hoito on perusteltua. On myös tärkeää huomioida, että suurin osa eteisvärinäpotilaista tarvitsee verenohennuslääkitystä, ja nykyinen tutkimus koskee vain tahdistinlaitteilla todettua sattumalöydöstä, Teppo toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Konsta TeppoMD PhD, dosenttiTurun yliopisto
Puh:041 502 7333konsta.j.teppo@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/konsta-teppoLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Istumisen vähentäminen ei välttämättä ole riittävä tavoite sydänterveyden edistämiseksi30.7.2025 09:21:22 EEST | Tiedote
TtM Jooa Norhan väitöstutkimuksessa pelkkä runsaan istumisen vähentämisen tavoittelu ei riittänyt sydämen ja verenkiertoelimistön terveyden edistämiseen. Onnistunut arkiliikkumisen lisäys paransi kuitenkin sydänterveyttä.
Gorillojen yksilölliset olosuhteet vaikuttavat niiden aggressiivisuuteen laumatovereita kohtaan28.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Naarasgorilloja koskeva 25 vuotta kestänyt havainnointitutkimus osoittaa, että yksilölliset olosuhteet ja sosiaalinen konteksti vaikuttavat siihen, kuinka riskialtista yksilön aggressiivinen käytös on.
Skanssin biodiversiteettipuistosta löytyi Suomesta aiemmin tuntematon hyönteisryhmä25.7.2025 12:05:52 EEST | Tiedote
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön hyönteistutkijat löysivät Suomesta aiemmin tuntemattoman pistiäisalaheimon Turussa sijaitsevasta Skanssin biodiversiteettipuistosta. Puistossa suoritettujen laajojen kenttätutkimusten aikana löytynyt Brachycyrtus ornatus on mustakeltainen ja näyttävä loispistiäislaji, joka luokitellaan ahmaspistiäisiin kuuluvaan Brachycyrtinae-alaheimoon. Valtaosa alaheimoon kuuluvista pistäislajeista elää tropikiissa. Salaperäiseen alaheimoon kuuluvat lajit loisivat harsokorentojen koteloissa.
Uusi diagnostinen läpimurto paljastaa, mitkä pään ja kaulan alueen syöpää sairastavat potilaat voidaan parantaa pelkällä leikkauksella22.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa kehitettiin LIMA1-alpha-proteiiniin perustuva diagnostinen testi, jonka avulla voidaan erottaa ne pään ja kaulan levyepiteelisyöpää sairastavat potilaat, jotka ovat parannettavissa pelkällä leikkauksella ilman säde- tai solunsalpaajahoitoja.
Antibioottiresistenssi ennustaa korkeampaa kuolleisuutta 17 vuoden seurannassa – ruokavalio ja sukupuoli yhteydessä15.7.2025 10:44:21 EEST | Tiedote
Turun yliopiston johtamassa väestötutkimuksessa selvitettiin antibioottiresistenssin yleisyyteen kytkeytyviä tekijöitä. Antibioottien käytön lisäksi suurempaa resistenssikuormaa ennustivat ruokavalio, sukupuoli, asuinpaikka, tulotaso ja tietyt suolistobakteerit. Suuri resistenssikuorma oli yhteydessä 40 prosenttia korkeampaan kokonaiskuolleisuusriskiin seurannan aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme