Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, jotka tarjoavat lähes koko väestöllemme suojan sekä tavanomaiselta sodankäynniltä että ydin-, biologisen ja kemiallisen sodankäynnin uhilta. Aalto-yliopiston tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava.
”Suomalaisen väestönsuojajärjestelmän merkittävin erityispiirre on sen rahoitusmalli: väestönsuojien rakennuskustannuksista vastaavat niiden omistajat – pääasiassa yksityiset kiinteistöjen omistajat – eivät veronmaksajat”, kertoo 17.6. väittelevä tekniikan lisensiaatti Pekka Kyrenius.
Kyreniuksen konetekniikan alan väitöskirja käsittelee väestönsuojia koskevan sääntelyn kehittymistä Suomessa vuosina 1954–2011.
”Suomeen on laajan yhteistyön hengessä vuosikymmenten aikana rakennettu laadukas väestönsuojajärjestelmä, jonka infrastruktuurin kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 4,4 miljardia euroa. Summa vastaa tarkasteluajankohdalta keskimäärin noin kolmen vuoden puolustusbudjettia. Järjestelmän kehittymistä voikin pitää harvinaisena menestystarinana”, Kyrenius sanoo.
Tutkimuksessa Suomen kehitystä verrataan vastaavaan kehitykseen myös kansainvälisesti.
”Väestönsuojajärjestelmämme on Pohjoismaiden kattavin, ja se tarjoaa tositilanteessa hieman ahtaan ja epämukavan, mutta kelvollisen ja toimivan suojan lähes koko väestölle.”
Kehitettävääkin silti löytyi.
”Ahtaissa väestönsuojissa suojautujat itse ovat suuri lämmön lähde. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista. Mahdollisista ilmastointitarpeista ja lämpötilan hallinnasta tarvitaankin lisää tutkimustietoa”, Kyrenius toteaa.
Viranomaisten laatimassa nykyisessä uhkamallissa suojautumisten ennakoidaan olevan toistuvia, mutta lyhyitä.
”Mahdollisten pitkien suojautumisjaksojen aikana lämpötilat saattavat osassa suojista kohota vaarallisiksi erityisesti haavoittuvimmille väestöryhmille, kuten vanhuksille”, Kyrenius sanoo.
Tarkasteluaikana Suomessa väestönsuojien kehittymiseen vaikuttivat muun muassa sodan ajan kokemukset, vaatimukset kustannustehokkuudesta, Suomen rooli puolueettomana maana sekä kansainväliset vaikutteet. Tarkoituksena on ollut sekä turvata väestö kustannustehokkaasti mahdollisen sodan aikana että tarjota väestölle suojautumisen aikana kohtuullisen turvallinen ja terveellinen ympäristö.
Nykyinen pelastuslaki ja väestönsuoja-asetukset astuivat voimaan vuonna 2011. Nyt pelastuslakia ja väestönsuoja-asetuksia ollaan jälleen uudistamassa. Väestönsuoja-asetusten uudistustyö alkanee vuonna 2026.
TkL Pekka Kyreniuksen väitöstilaisuus tiistaina 17. kesäkuuta kello 12.00 Espoossa osoitteessa Otakaari 4 (Konetekniikan talo K1), luentosali 216. Väitöskirjan nimi: The Finnish Civil Defence Shelter System – Evolution of the regulation and technical specification 1954–2011. Lisätietoja täällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Kyrenius (tavoitettavissa perjantaina 13.6.)
Tekniikan lisensiaatti, Aalto-yliopisto
pekka.kyrenius@aalto.fi
+358 50 3548962
Kuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Höjningen av havsnivån kan förstöra en betydande del av de värdefulla naturtyperna vid den finska kusten12.6.2025 07:45:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk undersökning kan över en femtedel av havsstrandängarna och sandstränderna försvinna före slutet av århundradet.
Merenpinnan nousu voi hävittää merkittävän osan Suomen rannikon arvokkaista luontotyypeistä12.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan yli viidennes merenrantaniityistä ja hiekkarannoista voi kadota vuosisadan loppuun mennessä.
Rising sea could erase a significant portion of coastal habitats in Finland12.6.2025 07:45:00 EEST | Press release
New study estimates that more than a fifth of coastal meadows and sandy beaches may disappear by the turn of the century.
Opiskelijoiden kestävyyshankkeita tukeva uraauurtava apurahamalli palkittiin New Yorkissa11.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston kehittämä Sustainability Action Booster -apurahamalli on saanut arvostetun kansainvälisen tunnustuksen YK:n alaiselta koulutusverkostolta. Malli rahoittaa opiskelijoiden omia kokeiluja, ideoita ja prototyyppejä, ja kerää nyt kiitosta rohkealla, opiskelijoiden osallistamista korostavalla lähestymistavallaan.
Latvuspeittokartta paljastaa, onko kotisi lähellä tarpeeksi puustoa9.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Puut viilentävät kaupungeissa ja toimivat hiilinieluina – mutta vain, jos asuinalueiden latvuspeitto on riittävä. Tutkijoiden tuore pääkaupunkiseudun latvuspeittokartasto osoittaa, miten huimia eroja puuston määrässä on eri alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme