Etätyön hyödyt eivät jakaannu tasan – vaikutukset vaihtelevat työntekijäryhmittäin
16.6.2025 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon. Esimerkiksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset voivat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi etätyö voi heikentää luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja millaisissa rooleissa ja elämäntilanteissa se voi tukea hyvinvointia.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 16.6.2025
Etätyö voi tarjota rauhaa keskittymiseen ja vapautta ajankäyttöön, mutta samalla se saattaa kaventaa kokemusta yhteisöllisyydestä ja luovuudesta. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa etätyön vaikutuksia on selvitetty vertailemalla tilastollisesti eri työntekijäryhmiä vuoden ajalta.
Tulokset piirtävät moniulotteisen kuvan etätyön mahdollisista hyödyistä ja haitoista.
– Tutkimuksemme mukaan etätyö voi nakertaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä, koska se vähentää kasvokkaisia kohtaamisia ja myönteistä vuorovaikutusta työtovereiden kesken. Nämä etätyön haitat ovat usein samanlaisia eri ryhmille, kun taas hyödyt jakautuvat epätasaisemmin, kertoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Etätyö voi keventää itsenäistä työtä tekevien kuormaa
Etätyön hyödyt näkyivät selkeimmin työntekijöillä, joiden työ ei ole vahvasti sidoksissa muiden työhön eikä vaikuta suoraan muiden tekemiseen. Itsenäistä työtä tekevät kokivat etätyössä vähemmän työn liiallista määrää ja ristiriitaisia odotuksia.
Etätyö ei kuitenkaan lievittänyt työkuormaa niillä työntekijöillä, joiden työ edellyttää yhteistyötä, koordinaatiota ja tiedon saamista muilta.
– Etätyöskentelyn vaikutukset voivat samassa työyhteisössäkin olla erilaiset. Kun päätetään etätyön määrästä, tulisi yksilöiden toiveiden lisäksi huomioida myös työn rakenteet ja riippuvuudet sekä koko yhteisön näkökulma, Kaltiainen painottaa.
Esihenkilöt hyötyvät etätyöstä työntekijöitä vähemmän
Etätyön vaikutukset näyttäytyvät erilaisina esihenkilöille ja työntekijöille. Esihenkilöillä etätyö saattoi heikentää työssä oppimista, mutta työntekijöillä vastaavaa ei havaittu. Työntekijöillä etätyö oli yhteydessä myönteisimpiin arvioihin työtovereiden suoriutumisesta, kun taas esihenkilöillä tällaista myönteistä yhteyttä ei havaittu.
Tutkija Sampo Suutalan mukaan etätyön haasteet voivat korostua esihenkilöroolissa, joka edellyttää usein varsin laaja-alaista ymmärrystä oman tiimin tilanteesta ja tarpeista.
– Etäjohtamisessa jää helposti paitsi pienistä vihjeistä ja arjen epämuodollisista keskusteluista. Tällöin esihenkilönkin on vaikeampi oppia tuntemaan tiimiään. On tärkeää, että työpaikoilla rohkaistaan työntekijöitä ottamaan asioita myös aloitteellisesti puheeksi, Suutala muistuttaa.
Etätyö voi rikastuttaa erityisesti lapsiperheellisten miesten elämää
Etätyön ei havaittu koko aineiston tasolla vaikuttavan suoraan työn ja muun elämän tasapainoon. Yhteys kuitenkin vaihteli työntekijäryhmittäin.
Tutkimuksen mukaan lapsiperheellisillä etänä työskentely saattaa vahvistaa myönteistä kokemusta työn ja muun elämän välisistä vaikutuksista. Tämä näkyi erityisesti lapsiperheellisillä miehillä. Sen sijaan miehillä, jotka eivät asuneet lasten kanssa, työn rikastava vaikutus muuhun elämään saattoi jopa heiketä etätyössä. Naisilla vastaavia yhteyksiä ei havaittu.
– Etätyö ei välttämättä helpota arkea tai paranna työn ja muun elämän tasapainoa yhtäläisesti kaikilla. Yksi mahdollinen selitys voi olla, että etätyö lisää erityisesti lapsiperheellisillä miehillä perheen kanssa vietettyä aikaa ja näin vahvistaa myönteisiä työn ja muun elämän keskinäisistä vaikutuksista, Kaltiainen pohtii.
Näin työpaikoilla edistetään etätyön hyötyjä
-
Rakennetaan yhteisöllisyyttä tietoisesti
Luottamus ja työyhteisön voimavarat vahvistuvat, kun järjestetään tilaisuuksia kasvokkaiseen vuorovaikutukseen ja kuulumisia vaihdetaan myös epävirallisesti.
-
Sovitaan etäjohtamisen käytännöistä yhdessä
Esihenkilön ei tarvitse keksiä ratkaisuja yksin. Yhdessä sovitut pelisäännöt tukevat luottamusta, sujuvoittavat työtä ja vahvistavat sitoutumista.
-
Tehdään yhteisöllisyydestä yhteinen vastuu
Jokaisella on rooli työyhteisön rakentamisessa. Tukea voi osoittaa pienin teoin – ottamalla yhteyttä, kuuntelemalla ja huomioimalla toiset arjessa.
Tietoa tutkimuksesta
- Tutkimus perustuu Työterveyslaitoksen Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -hankkeeseen. Hanke jatkuu 30.9.2025 saakka, jolloin julkaistaan laajempi tietopaketti monipaikkatyötä koskevista tutkimushavainnoista. Tutkimuksen päärahoittajana toimii Työsuojelurahasto.
- Aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa vuosina 2023–2024, ja jokaiseen vaiheeseen osallistui yhteensä 1195 työntekijää. Tässä raportissa tarkastellaan niitä 876 vastaajaa, jotka vastasivat kaikkiin kolmeen kyselyyn ja työskentelivät vähintään 10 % työajastaan etänä kaikkina ajankohtina.
- Tutkimuksessa tarkastellaan etätyön mahdollisia vaikutuksia muun muassa työhyvinvointiin, luottamukseen, yhteisöllisyyteen, vuorovaikutuksen määrään ja laatuun, luovuuteen sekä työn ja muun elämän tasapainoon.
Tutustu raporttiin
Lisätiedot
- Janne Kaltiainen, erikoistutkija, janne.kaltiainen@ttl.fi, +358 50 476 5980
- Sampo Suutala, tutkija, sampo.suutala@ttl.fi, +358 50 563 0131
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Enkätundersökning: Medarbetarna lämnas fortfarande utanför arbetsplatsernas klimatarbete6.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Arbetsplatserna har fått fler klimatprogram, men förändringen framskrider inte i samma takt i det dagliga arbetet. Arbetshälsoinstitutets enkät visar att medarbetarnas engagemang fortfarande är lågt. Det finns tydliga skillnader mellan branscherna i hur den gröna omställningen framskrider.
Kyselytutkimus: Työntekijät jäävät yhä sivuun työpaikkojen ilmastotyöstä6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Työpaikoille on tullut lisää ilmasto-ohjelmia, mutta työn arjessa muutos ei etene samaa tahtia. Työterveyslaitoksen kyselytutkimus osoittaa, että työntekijöiden osallistuminen ilmastotoimiin on edelleen vähäistä ja ilmastonmuutosta hillitseviä muutoksia työtavoissa näkyy aiempaa harvemmin. Toimialojen välillä on selkeitä eroja vihreän siirtymän etenemisessä.
Survey: Employees are still left out of workplaces' climate actions6.3.2026 06:00:00 EET | Press release
More climate programmes have been introduced at workplaces, but the change is not progressing at the same pace in daily work. A survey by the Finnish Institute of Occupational Health shows that employee participation is still low and changes in working practices that mitigate climate change are rare. The progress of the green transition varies clearly between sectors.
Arbetshälsan har försämrats samtidigt som oron för det egna arbetets framtid känns betungande5.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? har finländarnas symtom på utbrändhet ökat och arbetsförmågan har försämrats något. Förväntningarna på det egna arbetets framtid har blivit mer negativa. Resurserna för arbetet är fortfarande på en god nivå, men trenden är fallande. De negativa effekterna av oro och osäkerhet kan motverkas genom att stärka arbetsgemenskapernas resurser.
Työhyvinvointi on heikentynyt samalla, kun huoli oman työn tulevaisuudesta kuormittaa5.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan suomalaisten työuupumusoireilu on kasvanut ja työkyky on heikentynyt lievästi. Odotukset oman työn tulevaisuudesta ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Työn voimavarat ovat edelleen hyvällä tasolla, mutta trendi on laskeva. Huolen ja epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia voidaan torjua vahvistamalla työyhteisöjen voimavaroja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme